Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi nousi 2,2 prosenttia vuonna 2018. Viimeisellä neljänneksellä BKT kasvoi 0,7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja suhteessa edellisen vuoden 2017 neljänteen neljännekseen bruttokansantuote kasvoi 2,2 prosenttia. Kasvu jakautui vuoden mittaan melko tasaisesti teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden toimialoille. Arvonlisäyksen volyymi pieneni metsäteollisuudessa, jossa hintojen nousun ansiosta käypähintainen arvonlisäys kuitenkin kasvoi.
Viennin volyymi kasvoi 1,3 prosenttia ja tuonnin volyymi 6,3 prosenttia viimeisellä neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna, joten nettoviennin kontribuutio jäi negatiiviseksi. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi viimeisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia vuoden takaisesta, kasvua toivat etenkin palvelut. Julkisten kulutusmenojen volyymi nousi aavistuksen vuoden takaiselta tasolta. Investointien volyymi kasvoi 2018 viimeisellä neljänneksellä 3,2 prosenttia vuoden takaisesta. Kaikki investointien pääerät nousivat hieman. Suurin osa vuoden viimeisen neljänneksen kasvusta tuli kuitenkin tilastollisen eron ja varastoerän paisumisesta.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan koko vuoden 2018 bruttokansantuotteen kehitys vastaa melko hyvin Danske Bankin joulukuista 2,3 prosentin kasvuennustetta, sillä lähinnä tuonnin odotettua suurempi kasvu painoi bruttokansantuotetta ennusteen ja myös tänä vuonna julkaistujen ennakkotietojen alapuolelle. Varastojen kasvun suuri rooli vuoden jälkipuoliskon talouskasvussa on kuitenkin aavistuksen hälyttävää, vaikka siihen liittyneekin muun muassa laivojen rakentaminen vientitoimituksia varten. Varastojen kasvu voi valitettavasti kertoa myös hitaasta reagoinnista heikkenevään kysyntään. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tilastovirheellä on tässä ennakkotiedossa tavallista suurempi rooli, joten on vielä osin epävarmaa, mistä talouskasvu muodostui. Kuoppamäki pitää positiivisena palvelualojen ripeää nousua, mikä tuki yksityistä kulutusta ja lisäsi työllisyyttä. Myönteistä oli myös investointien nousu. Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset lisääntyivät vuoden lopussa, mikä tukee Suomen reaalista kilpailukykyä. Kuoppamäen mielestä vuoden 2018 lukujen heikoin lenkki on työn tuottavuus, eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti, joka heikkeni 0,6 prosenttia. Työn tuottavuuden kasvattaminen tulee olemaan avainroolissa lähivuosina, koska työvoiman tarjonnan kasvu on vähitellen tyrehtymässä.
Lähde: Tilastokeskus
