Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi runteli maailmantaloutta ja Suomea kovalla kädellä. Jatkoa se sai eurokriisistä, joka piti Euroopan ja jälleen myös Suomen talouden kehityksen heikkona. Se näkyi työmarkkinoilla, jossa työllisyys laski ja palkkakehitys oli hidasta. Työmarkkinoilla kriisit kurittivat erityisesti miehiä, joiden työllisyysaste laski naisten alapuolelle jo vuonna 2008.
Nyt tilanne on muuttunut. Suomen työttömyysaste on ollut laskussa jo yli kolme vuotta, huomauttaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist. Työttömyysasteen trendi painui viime vuoden lopussa 6,6 prosenttiin, kun se oli korkeimmillaan kesällä 2015 9,5 prosentissa.
– Miesten työttömyys on viime vuosina laskenut naisten työttömyyttä nopeammin. Finanssikriisin jälkeen teollisuudesta menetettiin paljon työpaikkoja, mikä heijastui erityisesti miesten työttömyysasteen voimakkaana nousuna. Nyt kymmenen vuotta kestänyt sukupuoliero työttömyydessä on kuroutunut umpeen ja ollaan taas tasatilanteessa.
Palkat nousevat ja työllisyys paranee
Työntekijöille hyviä uutisia löytyy myös palkkakuoresta: keskimäärin palkat paranevat, ja maltillisen inflaation jatkuessa ostovoima kohenee. Suomen talouden menetetty vuosikymmen on heijastunut poikkeuksellisen hitaan ansiokehityksen jaksona.
– Ansiotason nousu ei ole huikeaa, mutta se ylittää viime vuosien tahdin. Sopimuskorotuksien päälle maksettavia liukumiakin epäilemättä nähdään, ja kokonaisuudessaan keskipalkkojen ennakoidaan nousevan 2,5 prosentin luokkaa, Appelqvist sanoo.
Työmarkkinat ovat Suomessa vahvasti alueelliset. Korkeinta työttömyys on Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. Matalimmat luvut löytyvät Pohjanmaalta.
– Toimialoittain tarkasteltuna suurimmat työllistäjät ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, teollisuus ja kauppa. Näistä teollisuuden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen 10 vuoden aikana, kun taas sosiaali- ja terveyspalveluiden rooli työllistäjänä on kasvanut. Tällä hetkellä työllisyys kasvaa kuitenkin laajasti eri toimialoilla. Vahvinta kasvu on ollut rakentamisessa, jossa suhdannehuippu alkaa tosin olla käsillä, Appelqvist sanoo.
Kolmannes aikoo etsiä uutta työtä
Keskiarvot eivät kerro yksittäisen kansalaisen tilannetta työmarkkinoilla. Uran alkuvaiheessa ansiot nousevat yleensä keskimääräistä nopeammin. Työuran loppupuolella ollaan taas usein pelkkien sopimuskorotusten varassa, eikä ylimääräisiä liukumia nähdä.
Mitä kansalaisen siis kannattaisi tehdä, että olisi työllisten joukossa ja saisi oman osuutensa ansiotason noususta?
– Rohkeasti kannattaa pyytää. Isompia tasokorotuksia varten täytyy kuitenkin yleensä hakeutua vaativampaan rooliin tai etsiä kokonaan uutta työpaikkaa, toteaa Appelqvist.
Avoinna olevien työpaikkojen määrä onkin tällä hetkellä ennätyksellisen korkea ja se voi houkutella työpaikan vaihtoon.
Danske Bank tutki osana Kotitalouskatsausta, miten suuri osa suomalaisista aikoo hakea uutta työpaikkaa vuoden 2019 aikana. Kyselytutkimus kertoo, että 29 prosenttia työelämässä olevista suomalaisista aikoo varmasti tai todennäköisesti hakea uutta työtä. Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa varmasti tai todennäköisesti uutta työpaikkaa hakevien osuus on hieman korkeampi kuin muualla maassa. Riippumatta asuinpaikasta, oli korkein osuus alle kolmekymppisillä vastaajilla, joista 40 prosenttia kertoo todennäköisesti hakevansa uutta työpaikkaa kuluvan vuoden aikana.
Suurin osa suomalaisista aikoo silti pysyä nykyisessä työpaikassaan vahvasta työmarkkinatilanteesta huolimatta: 22 prosenttia ei varmasti ja 37 prosenttia ei todennäköisesti aio hakea uutta työtä. Yli 60-vuotiailla vastaajilla oli uuden työpaikan etsijöiden osuus enää 5 prosenttia.
– Työmarkkinatilanne alkaa noususuhdanteen jäljiltä olla Suomessa kuuma, eli moni hakijoista tulee todennäköisesti onnistumaan tavoitteessaan työpaikan vaihdosta, sanoo Appelqvist.
