Suomalaisten varallisuuden kulmakivi on asunnot. Tilastokeskuksen mukaan yksityisestä varallisuudesta kaksi kolmasosaa on asunnoissa. Osakkeet, rahastot ja pankkitalletukset jäävät kauas taakse. Piilevää omaisuutta on myös rahastoiduissa työeläkkeissä, mutta ne luokitellaan julkiseksi varallisuudeksi, ei kotitalouksien taseeseen. Käytännössä tulevaa eläkettään ei myöskään pysty vapaasti hyödyntämään omien toiveittensa mukaan.

– Asuntojen hintojen kehityksellä on suuri merkitys suomalaisten varallisuusasemaan, vaikka asia tyypillisesti konkretisoituukin vasta siinä vaiheessa, kun kotia ollaan myymässä joko itse tai perikunnan toimesta, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Nopea lainan maksaminen ja varallisuuden kasaaminen asuntoon voi olla mieltä rauhoittavaa, mutta myös ongelmallista.

– Suomen asuntomarkkinoiden jakautuminen kasvaviin ja taantuviin alueisiin on tullut jäädäkseen, eikä asunto ole ”varma” sijoituskohde, jollaiseksi moni sen yhä mieltää. Erityisesti elämäntilanteen muuttuessa voi tilanne olla haastava, jos oma varallisuus on sidottu kohteeseen, jonka arvo on pudonnut tai sille ei löydy ostajaa ollenkaan.

Finanssikriisin jälkeen hinnat ovat nousseet vain kasvukeskuksissa, kun muuttotappiopaikkakunnilla ne ovat laskeneet tai pysyneet paikallaan.

– Myös paikallisesti asuntomarkkinat ovat jakautuneet monessa kaupungissa alueellisesti siten, että kantakaupungin tuntumassa hintakehitys on ollut huomattavasti laita-alueita ripeämpää. Postinumerolla on ratkaiseva merkitys, Appelqvist sanoo.

Vuonna 2019 asuntojen keskihintojen nousun ennakoidaan hidastuvan entisestään. Danske Bank ennustaa tälle vuodelle asuntojen keskimääräisen hintakehityksen jäävän Suomessa 0,5 prosenttia.

– Keskimäärin asuntojen hinnat nousevat siis yleisiä kuluttajahintoja vähemmän ja alenevat suhteessa keskipalkkoihin. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

Hajauta ja hallitse riskiä

Yksi sijoittamisen peruslähtökohta on erityyppisiin kohteisiin hajauttamisen kautta syntyvä riskinhallinta. Kotitalouksien sijoitusportfolioissa asuntomarkkinat saavat helposti kohtuuttoman suuren painon. Hajauttamista vaikeuttaa se, että ihmisen on saatava asunto päänsä päälle. Usein käytännön pakko sanelee sen, että työuran alkuvaiheessa on otettava huomattava laina asunnon ostoa varten.

– Ymmärrän täysin, että ison asuntolainan kanssa kamppaileva haluaa lyhentää lainaansa ripeästi. Mahdollisuuksien mukaan kokonaisuuteen kannattaisi kuitenkin tuoda mukaan osakeriskiä, jotta tuotto-odotus paranee, ja riskit hajautetaan. Osakepainoa olisi luontevaa esimerkiksi kasvattaa tasaisesti, kun asuntolaina ajan myötä pienenee, ja mahdollisuus kantaa lisäriskiä paranee. Myöhemmällä iällä voi osakepainoa taas alkaa pienentää, ja tilalle ottaa esimerkiksi korkorahastoja, sanoo Appelqvist.

40 prosenttia suomalaisista aikoo sijoittaa tänä vuonna

Varallisuuden rakentaminen muualle kuin asuntoon vaikeuttaa tällä hetkellä myös alhainen korkotaso. Rahoitusvarojen osalta iso osa suomalaisten säästöistä ja sijoituksista on edelleen talletuksissa. Siinä missä matala korkotaso helpottaa velallisten elämää, aiheuttaa se päänvaivaa tallettajille. Talletuksissa varojen arvo menettää ostovoimaansa.

– Pidempiaikaiselle varallisuudelle kannattaakin miettiä tuottavampia säästökohteita. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että säästäjän tulee hyväksyä jonkin verran riskiä sijoituksissaan, esimerkiksi osakesijoitusten määrää lisäämällä.

Osakemarkkinoilla nähtiin viime vuonna pitkästä aikaa myrskyisä vuosi, kun kurssit tulivat rytisemällä alas loppuvuodesta. Kuluvan vuoden alussa on puolestaan mitattu ripeää kurssinousua.

– Osaketuottoja on lyhyellä aikavälillä vaikea ennustaa. Historiassa tuotot ovat silti aina olleet pidemmällä jaksolla hyviä. Kotitalouksien onkin syytä pitää mielessä myös ajallinen hajautus, eli tehdä osakeostoksia eri ajanhetkinä, jolloin nousu- ja laskukaudet tasoittuvat. Sijoitusten aikajänne kannattaa pitää pitkänä, ja kurssien heiluntaan varautua henkisesti. Lyhyen tähtäimen hötkyily harvoin kannattaa.

Suomalaisten sijoittamisinto on suhteellisen korkealla tuoreen kyselytutkimuksen mukaan. Suomalaiset aikovat jatkaa sijoittamista vuonna 2019. 40 prosenttia vastaajista aikoo sijoittaa vuoden 2019 aikana osakkeisiin tai rahastoihin. 38 prosenttia kertoo aikovansa säästää pankkitilille. Miehet aikovat ottaa sijoituksissaan enemmän riskiä: osakkeisiin tai rahastoihin aikoo sijoittaa 49 prosenttia miehistä ja 32 prosenttia naisista.