Tilastokeskuksen mukaan Suomen talouden kasvu jatkui viime vuoden lopussa vauhdikkaana. Kokonaistuotanto oli joulukuussa 2,7 prosenttia viime vuotta korkeammalla. Edellisestä kuukaudesta kasvua kertyi 0,5 prosenttia. Aamun julkistuksen yhteydessä tarkennettiin myös marraskuun lukemaa roimasti ylös. Marraskuun vuosikasvu nousi 2,6 prosenttiin ensimmäisessä julkistuksessa ilmoitetusta 1,8 prosentista.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan bruttokansantuotteen nousun kiihtyminen oli odotettavaa, mutta toteutuneet luvut ovat ennusteiden ylälaitaa. Kansainvälisen talouden uutiset ovat olleet jo pidempään synkkenevällä uralla, mutta Suomessa työllisyyden ja palkkojen nousun synnyttämä positiivinen kierre tukee kotimaista kysyntää. Euroalueen vaikeudet eivät olet toistaiseksi isommin rantautuneet meille.
Tilastokeskus esitti kokonaistuotannon kehityksen pohjalta myös ennakollisen arvion vuoden 2018 viimeisen neljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. Ensimmäisen arvion mukaan bruttokansantuote nousi peräti 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko viime vuoden keskimäärinen kasvu asettuisi näin ollen ennakkotietojen mukaan 2,5 prosentin paikkeille, eli tuntuvasti Suomen talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalin yläpuolelle. Tarkennettu tieto vuoden 2018 viimeisen neljänneksen talouskehityksestä julkistetaan parin viikon päästä (28.2.).
Tuotannon nousutahti vauhdittui selvästi vuoden 2018 loppua kohtia. Kasvua tukee työmarkkinatilanteen paraneminen, joka ilmenee sekä työllisten määrän että erityisesti työtuntien kasvuna. Työpäiväkorjattuna työtuntien määrä kohosi vuoden viimeisellä neljänneksellä jopa 4,2 prosenttia.
Tällä hetkellä Suomen tilanne on valoisampi kuin muualla euroalueella. Talousalueen keskimääräinen kasvu oli vuoden viimeisellä neljänneksellä vain 0,2 prosenttia. Viimeisin kehno uutinen tuli eilen, kun Eurostat raportoi euroalueen teollisuustuotannon rajusta supistumisesta joulukuussa. Teollisuuden heikko tilanne ei selity enää Saksan autoteollisuuden tilapäisillä vaikeuksilla, joita syksyllä nähtiin. Kyse on laajemmasta suhdanteen hidastumisesta, joka väistämättä vaikuttaa myös Suomeen ajan mittaa. Suomessa yritykset ovat toistaiseksi luonnehtineet kyselyissä suhdannetilannetta varsin myönteiseksi, vaikka odotukset ovatkin meilläkin jo laskeneet laajasti eri toimialoilla.
– Osittain on kyse siitä, että Suomessa talouden toipuminen kaksoistaantumasta alkoi muuta euroaluetta myöhemmin, ja elpymisvaraa on riittänyt. Työllisyyden paraneminen on mainio asia, mutta kolikon kääntöpuoli on luvattoman heikko tuottavuuskehitys. Kovin pitkään ei työllisyyden nousu voi jatkua tuotannon kasvua nopeampana, toteaa Appelqvist.
Lähde: Tilastokeskus
