Kotitalouksien taloustunnelmia mittaava kuluttajabarometri notkahti helmikuussa. Erityisesti Suomen makrotaloutta koskevat arviot ovat synkistyneet entisestään. Helmikuussa kuluttajaluottamus sai arvon 15,5, mikä ylittää yhä pitkän aikavälin keskiarvon, joka on 12,7. Vuosi sitten mitatusta huippulukemasta (25,8) on silti tultu rytisemällä alas. Myös yritysten tilannearviot olivat Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkaiseman kyselyn mukaan heikentyneet helmikuussa palvelualoja lukuun ottamatta.
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan kotitalouksilla riittää uskoa omaan talouteen ja työpaikan säilymiseen, mutta näkemykset koko Suomen talouden kehityksestä ovat tylympiä. Yleisesti tunnutaan hyväksyneen lähtökohdaksi, että Suomessa ollaan todennäköisesti lipumassa kohti vaisumman kasvun vaihetta.
– Itse kiinnittäisin silti enemmän huomiota arvioihin omasta henkilökohtaisesta taloustilanteesta. Sen suhteen kotitalouksilla on yksityistä tietopohjaa, jota ei löydy muista tilastoista. Kansatalouden kehitystä koskevat arviot ovat summittaisempia ja saattavat heijastella enemmänkin yleisten tunnelmien kehitystä tai Trumpin viimeisimpiä twiittejä. Toki tunnelmillakin on merkitystä, jos ne vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen. Tällä hetkellä vahva työmarkkinatilanne tukee kuitenkin kotitalouksien arvioita omasta taloudesta.
Elinkeinoelämän keskusliiton uuden suhdannetiedustelun mukaan yritysten näkymät olivat helmikuussa kohtalaiset, vaikka suunta olikin pääsääntöisesti alaspäin. Teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste on yhä korkea, mutta tilauskanta on jatkanut luisua alaspäin. Viime kesän huippulukemien jälkeen teollisuuden tilauskanta on kutistunut kuin pyy maailmanlopun edellä, ja nyt ollaan jopa hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Myös rakentamisen tilauskanta on laskenut, mutta siellä taso on huomattavasti keskimääräistä parempi. Pitkään jatkunut rakennusbuumi on laantumassa, ja uudet rakennusluvat ovat olleet laskussa jo useamman kuukauden. Toistaiseksi tilauksia on kuitenkin sisällä runsaasti, ja rakentaminen jatkuu vilkkaana. Kotitalouksien ostovoiman kasvu puolestaan kannattelee erityisesti palvelualoja, joiden osalta sekä toteutunut myynti että odotukset olivat nousussa. Vähittäiskaupan luottamus pysyi likimain ennallaan.
– Kansainvälisen talouskehityksen iso trendi on tällä hetkellä erkaantuminen teollisuuden ja palvelualojen kehityksessä. Erityisesti euroalueella teollisuudessa suhdannetilanne on kurjistunut, kun taas palvelualojen näkymät ovat pysyneet parempana kotitalouksien kulutuksen ja ostovoiman nousun ansiosta. Sama kehityssuunta näkyy myös Suomessa, toteaa Appelqvist.
Lähteet:
