Danske Bank tutki jälleen suomalaisten taloudellista mielenrauhaa, ja tutkimuksesta selvisi kuinka suomalaisten taloudellinen mielenrauha on kokonaisuudessaan lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna. Tutkimuksessa kuitenkin näkyy yhä naisten ja miesten erot muun muassa luottamuksessa omaan talouteen. Useat asiantuntijat korostavat koulutuksen ja talouskasvatuksen roolia matkalla taloudelliseen mielenrauhaan: paremmat taloustaidot ja suurempi luottamus omaan osaamiseen tarjoaisivat suomalaisille lapsille ja nuorille paremmat eväät tulevaisuuteen.

Suomalaisten lasten vanhemmista valtaosa säästää jo lapselleen, mutta suosituin säästämisen muoto on säästötili. On toki myös paljon vanhempia, joilla ylimääräisen rahan puute estää lapselle säästämisen; yli 100 000 suomalaista lasta elää köyhyydessä. Tutkimuksen mukaan kuitenkin 90 % auttaa lastaan taloudellisesti ja lähes puolet alle 18 vuotiaiden lasten vanhemmista säästää lapselle rahaa säästötilille. Sen lisäksi isistä 31 % säästää lapselle joko rahastojen tai suorien osakkeiden tai joukkovelkakirjalainojen kautta, kun taas äideistä osuus on 19 %.

Kotona tehtävä talouskasvatus on luonnollisesti suuressa roolissa lapsen ja nuoren taloudellisen osaamisen kehittymisessä. Rahan käytön opettelun ja säästämisen harjoittelun lisäksi kehottaisin kaikkia vanhempia ostamaan lapselle edes muutamia osakkeita – ja etenkin tämä olisi tärkeää tyttöjen osalta.

Suomessa kuluttaminen on yhä sukupuolittunutta. Tässäkin tutkimuksessa ilmeni kuinka ”naiset kuluttavat enemmän esteettisiin asioihin, kuten vaatteisiin ja sisustamiseen sekä lapsiin.” Miesten kuluttaminen taas tyypillisesti painottuu elektroniikkaan, omiin harrastuksiin sekä kodin isompiin hankintoihin. Tämän lisäksi miehet vastaavat naisia useammin perheen raha-asioista.

Mikä olisikaan tärkeämpää nykyisten tyttöjen ja tulevien naisten taloustaitojen ja kulutuskäyttäytymisen kannalta kuin näyttää pienille ja vähän isommillekin tytöille kuinka rahaa voi myös ”kuluttaa” sijoituksiin, ja kuinka sijoitusten avulla rahan arvoa voi kerryttää. Samalla tytöt pääsisivät käytännön tasolla tutustumaan sijoittamiseen omaa arvo-osuustiliä ja omistuksia tarkkailemalla. Ja esimerkin voima on erittäin voimakas: tässä vaiheessa on siis jo äitienkin aika aloittaa sijoittaminen ja näyttää mallia lapsille.

Tutkimuksessa korostui naisten heikompi luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseen, ja erityisesti naisia huolettavat tulojen riittävyys. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Elina Pylkkänen kertoo, kuinka naiset suuntaavat yhä usein julkisen sektorin palveluammatteihin, joissa palkkataso on matalampi kuin miesvaltaisilla aloilla. Pylkkänen sanoo, että ”meidän tulisi saada naisille enemmän rohkeutta ammatinvalintaan ja opiskelualojen valintaan.” Lapsen varttuessa nuoreksi ovat osakesijoitukset oiva tilaisuus tutustua erilaisiin yhtiöihin ja ammatteihin.

Toki sijoittamiseen, yhtiöihin ja toimialoihin perehtyminen kasvattaa myös yleissivistystä ja luo nuorelle uudenlaisia näköaloja yhteiskuntaan yleisesti, mutta myös omiin tulevaisuudennäkymiin liittyen. Ehkä saataisiin Suomeen enemmän naisinsinöörejä, jos useammalla tytöllä olisi ollut varttuessaan osakesijoituksia suomalaisissa konepajoissa. Tai miksipä ei lisää naisanalyytikoita tai naissalkunhoitajia, tai vaikkapa naisstrategeja, kun yhä useampi nuori nainen innostuisi matematiikasta, rahoituksesta ja kansantaloustieteestä. Sijoittamisella voi siis olla yllättäviäkin positiivisia ulkoisvaikutuksia - nyt siis synttärilahjatoiveet uusiksi, säästötilille laitetut rahat töihin ja kasvattamaan meidän tytöistä sijoittajia!