Jaa

Hallituksen työllisyystavoitteen esteenä kasvun hyytyminen ja rakenteellinen työttömyys

Suomen talous kehittyy nyt heikommin kolmen kasvuvuoden jälkeen, ekonomistimme arvioivat tuoreessa suhdannekatsauksessamme. Talouskehitys vaikeuttaa uuden hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista ja johtaa lisävelkaantumiseen. Maailmatalouden näkymät ovat kauppasodan sumentamat ja markkinakorot pysyvät matalalla.

4d91aa74-00090254-55afb8f6
 

Suhdannekuva on kolmen kasvuvuoden jälkeen selvästi heikentynyt, mutta uutta taantumaa ei ole vielä syytä odottaa, arvioimme tuoreessa suhdannekatsauksessamme. Maailmantalouden vaisummat näkymät vaikuttavat Suomeen, mikä näkyy teollisuuden luottamuksen laskuna ja tilauskantojen painumisena vientiteollisuudessa.

Alennamme ennustettamme talouskasvusta sekä kuluvan vuoden että ensi vuoden osalta. Ennustamme nyt tälle vuodelle 1,3 prosentin ja ensi vuodelle 1,0 prosentin kasvua. Aiemmassa ennusteessa nämä luvut olivat 1,7 ja 1,2 prosenttia.

– Olemme laskeneet ennustetta bruttokansantuotteen kasvusta, koska kuluva vuosi alkoi yksityisen kulutuksen osalta ennakoitua vaisummin, eivätkä maailmantalouden heikommat näkymät voi olla vaikuttamatta suomalaisiin vientiyrityksiin. Teollisuuden luottamus on heikentynyt, ja aiemmin vahva tilauskanta on vajonnut lähemmäs keskimääräistä tasoa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Suomen uusi hallitus on asettanut työllisyystavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin. Työikäisen väestön määrä supistuu ilman kasvavaa maahanmuuttoa.

– Työllisyysasteen nousu viime vuonna nähtyyn tahtiin ei ole itsestäänselvyys. Vaikka talouskasvu jatkuisi, suuri osa työttömyydestä on rakenteellista eikä avoimiin työpaikkoihin löydy riittävästi osaajia. Työmarkkinoilla on myös maantieteellistä kohtaanto-ongelmaa. Toisaalta harva ekonomisti olisi ennustanut neljä vuotta aiemmin työllisyystilanteen paranevan viime vuosina nähtyyn tahtiin.

Hallituksen politiikka edistää talouskasvua ainakin aluksi.

– Uuden hallituksen pienituloisia tukeva politiikka auttaa pitämään kotimaista ostovoimaa vakaana ja investoinnit infrastruktuuriin ja koulutukseen tukevat talouskasvua, mutta ikääntymiseen liittyvät ongelmat ovat yhä ratkaisematta ja työllisyysasteen nousu uhkaa hyytyä ennen 75 prosentin saavuttamista. Hallitusohjelma tulee myös kalliiksi ja uhkaa paisuttaa pysyviä menoja juuri ennen ikääntymisen aiheuttamien kustannuspaineiden jyrkkää nousua.

Asuntomarkkinoilla runsas uusien asuntojen tarjonta kasvukeskuksissa ja useiden paikkakuntien väestön supistuminen pitävät hintatason aloillaan. Asuntojen uudistuotanto hidastuu vuoden 2019 kuluessa.

Maailmantalous hidastaa

Maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna. Myönteistä on, että syksyllä alkanut suhdanteen heikkeneminen on ainakin toistaiseksi pysähtynyt. 

– Jarrutuksesta huolimatta maailmantalous kasvaa yhä laaja-alaisesti kaikilla keskeisillä markkina-alueilla. Keskimääräiseksi kasvuksi ennustamme 3,2 prosenttia. Samaan aikaan epävarmuus ei kuitenkaan ole poistunut, vaan pikemminkin lisääntynyt. Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppaneuvotteluiden kriisiytyminen ja brexit pitävät yllä epävarmuutta, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Maailmantalouden heikentyneet näkymät vaikuttavat nyt myös keskuspankkeihin ja sitä kautta suomalaisiin asuntovelallisiin.

– Heikot uutiset poistivat koronnousupaineet, mikä on jossain määrin tukenut osakemarkkinoita kauppaneuvottelujen takkuamisesta huolimatta. Tilanne on kuitenkin pidemmän päälle ongelmallinen, jos taustalla on taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen. Matalien korkojen jatkuminen ei siis ole yksiselitteisen hyvä uutinen suomalaiselle asuntovelallisellekaan.

Lue katsaus kokonaisuudessaan täältä.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.