Työttömyysasteen lasku loppusyksystä on ollut vuoden 2017 parhaita talousuutisia. Vaikka talous on elpynyt jo pidempään, oli työttömyyden taittuminen pitkään tuskastuttavan hidasta ja kasvu lähinnä tuottavuuden paranemisen varassa. Kuukausi sitten saatiin ensimmäisen kerran selkeästi hyviä uutisia työmarkkinoilta, kun lokakuussa työttömyys kääntyi laskuun. Marraskuussa sama kehitys jatkui. ”Välillä usko alkoi olla lujilla työttömyyden alenemista odotellessa, mutta parin viime kuukauden mainiot lukemat ovat olleet balsamia haavoille. Kahden peräkkäisen kuukauden hyvä kehitys ei ole enää sattumaa, vaan voidaan puhua aidosta käänteestä”, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Marraskuussa työllisiä oli peräti 83 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 23 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sekin on mainio luku, mutta suurin nousu työllisyydessä tulee silti työvoiman kasvusta, kun ihmisiä rynnii takaisin työmarkkinoille. Työvoiman kasvua selitti osaltaan piilotyöttömyyden väheneminen, eli työnhaussa passivoituneiden työhaluisten aktivoituminen. Työvoima kasvaa tällä hetkellä kuitenkin myös muita reittejä, kun talouden kasvu rohkaisee eri syistä työmarkkinoiden ulkopuolelle jättäytyneitä palaamaan työnhakuun.
Avoimet työpaikat ovat olleet kasvussa jo pidemmän aikaa, mikä kertoo työvoiman kysynnästä. Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaaminen on kuitenkin ollut takkuista. Tilastokeskuksen kyselyn mukaan yli puolet avoimista työpaikoista luokitellaan vaikeasti täytettäviksi. Viimeisen parin kuukauden luvut kertovat, että onnistuneitakin rekrytointeja on syksyn mittaan syntynyt runsaasti. Appelqvistin mukaan pitkällä aikavälillä on tärkeää painaa rakenteellisen työttömyyden tasoa alemmas: ”Onneksi vaikuttaa siltä, että lyhyellä aikavälillä tilaa työttömyyden sykliselle laskulle on nykysisilläkin työmarkkinarakenteilla vielä jäljellä. Laakereille ei silti kannata jäädä lepäämään.”
Tällä viikolla julkistetussa suhdanne-ennusteessa Danske Bankin ekonomistit ennustavat työttömyyden alenemisen jatkuvan tulevaisuudessa ja työttömyysasteen painuvan keskimäärin 8 prosenttiin vuonna 2018. Ensi vuonna palkansaajien ostovoiman kehitystä tukevat sekä palkkojen nousu että työllisyystilanteen paraneminen.
Lähteet: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2017/11/tyti_2017_11_2017-12-22_tie_001_fi.html
