Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Työllisyyskehitys vakaata huhtikuussa

Tilastokeskuksen tänään julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli huhtikuussa 8,6 prosenttia, kun se vuosi sitten oli 1,7 prosenttiyksikköä enemmän

Kyselyssä työttömiksi luokiteltiin 233 000 henkeä, eli 45 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Säännöllistä kausivaihtelua ja kuukausittaista satunnaisvaihtelua tasoittava työttömyysteen trendilukema oli 8,0 prosenttia, mikä oli sama lukema kuin maaliskuussa. Työllisiä oli 2 491 000, eli 48 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyys kohentui 15 000 ja naisten 33 000 hengellä. Työllisyysasteen trendi oli 71,0 prosenttia. Työllisyysaste on noussut etenkin keski-ikäisten joukossa, nuorten työllisyysaste ei ole noussut vastaavasti. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin laskenut hieman alemmas.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen (@Pasi_Kuoppamaki) mukaan huhtikuun työmarkkinalukemat kertovat varsin hyvän kehityksen jatkumisesta, vaikka työllisyyden ripeimmän nousun kulmakerroin näyttäisi olevan taittumassa. Työllisten määrä nousi 2 prosenttia vuoden takaisesta, mutta parannus suhteessa maaliskuuhun tai alkuvuoteen oli vaatimatonta. Työvoiman kasvu hidastui 0,1 prosenttiin huhtikuussa, mikä auttaa laskemaan työttömyysastetta. Parempi suhdannetilanne ja aktiivimalli ovat kannustaneet suuret joukot työnhakuun, mutta huhtikuussa nähtiin siis astetta vaisumpaa kehitystä. Kuoppamäen mukaan yksittäinen kuukausi ei välttämättä kerro nousutrendin katkeamisesta, mutta se viittaa silti tarpeeseen jatkaa toimia työhön osallistumisen lisäämiseksi.

Työllisyyden nousun pienessä tasaantumisessa ei varsinaisesti olisi mitään erityisen yllättävää. Syksyllä mitattiin hurjaa kasvua, kun yritykset rohkaistuivat rekrytoimaan. Avoimia työpaikkoja on edelleen runsaasti, mutta nyt on vaikeampi löytää osaavaa työvoimaa, Kuoppamäki toteaa. Nykyisellä tahdillakin työllisyysasteen trendi saavuttaa hallituksen tavoitteleman 72 prosentin rajan ensi vuonna, jos suhdanne jatkuu suopeana. Samalla työttömyysaste näyttää painuvan alle 8 prosenttiin ja lähestyy vähitellen rakenteellisen työttömyyden rajoja, jolloin paineet työvoimakustannusten nousuun kasvavat, ellei osaavan työvoiman tarjontaa saada lisättyä.

Kotitalouksien tunnelmia mittaava kuluttajabarometri on kertonut, että työlliset kokevat tällä hetkellä työttömäksi jäämisen riskin pienemmäksi kuin moneen vuoteen. Työllisyys ja palkat nousevat, eivätkä korot tai verotus nouse nyt kuluttajan murheeksi. Kuoppamäki odottaa kotimaisen kulutuskysynnän kasvavan selvästi 2018. Talouden kasvu perustuukin tänä vuonna hieman voimakkaammin kotimaiseen kulutukseen, vaikka vienti ja investoinnitkin jatkavat nousussa.

Lähteet:

http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2018/04/tyti_2018_04_2018-05-23_tie_001_fi.html

Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.