Suomi elää metsästä, tai näin sanottiin ainakin vielä vuosituhannen alkupuolella. Suomi on Euroopan metsäisin maa ja metsäteollisuudella on edelleen suuri rooli. Korkotuottojen pysytellessä matalina monet etsivät parempaa tuottoa riskillisemmistä sijoituskohteista ja yhä useammalle on viime vuosina tullut mieleen ostaa metsää. Lisäksi sadat tuhannet suomalaiset omistavat metsää joko suoraan tai perikuntien kautta, joten kyseessä on todella merkittävä varallisuuserä. Toiset näkevät metsässä lähinnä esteettisiä arvoja ja he käyvät kenties marjassa, mutta puuhun on sitoutunut myös kymmeniä miljardeja euroja varallisuutta, josta taloudellisesti ajattelevan kannattaa pitää huolta.
Finanssialan viimevuotisen kyselyn mukaan suomalaisten kiinnostus maa- ja metsäomaisuuteen tulevana sijoituskohteena on lisääntynyt hienoisesti, mutta toistaiseksi joukko on aika pieni. Olemassa olevana sijoituskohteena metsä on kuitenkin todella merkittävä, koska metsää peritään paljon. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, kun mukaan lasketaan yhteisomistustilojen osakkaat, ja yksityiset ihmiset omistavat noin 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta.
Suomalaisen sijoitussalkussa metsää lähes yhtä paljon kuin osakkeita ja rahastoja
Metsätilat ovat keskimäärin melko pieniä, sillä yli yhden hehtaarin metsätiloja oli yli 376 000 ja niiden koko oli keskimäärin noin 30 hehtaaria vuonna 2013. Yli sadan hehtaarin metsätiloja oli vain 5 prosenttia. Sekä suurten että pienten metsätilojen lukumäärä on Luonnonvarakeskuksen mukaan lisääntynyt viime vuosina. Metsätilakauppoja tehtiin 3 700 kappaletta vuonna 2017, eli noin 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kauppojen keskihinta nousi vuodessa noin 9 prosenttia päätyen 2 750 euroon hehtaarilta, kertoo Maanmittauslaitos. Hintojen vaihtelu etelästä pohjoiseen on kuitenkin suurta.
Suomalaisten metsävarallisuuden arvosta ei ole tarkkaa tilastoa, mutta varovaisestikin arvioiden se ylittää 50 miljardia euroa. Tämä on paljon, sillä kotitalouksien omistamien noteerattujen osakkeiden ja rahasto-osuuksien yhteenlaskettu arvo oli 63 miljardia euroa viime vuoden lopussa. Tulovirta metsästä on myös merkittävä, sillä yksityiset metsänomistajat ovat käyneet puukauppaa vuosittain vajaan 2 miljardin euron edestä.
Kaupoilla näe metsä puilta
Metsävarallisuus kaipaa usein hieman konkreettisempaa huolenpitoa kuin monet muut sijoitukset. Metsänhoito nostaa metsän kasvua merkittävästi ja tekee metsän omistamisesta kannattavampaa. Asiaan paneutumalla voi tehdä itsekin paljon ja saada aimo annoksen hyötyliikuntaa, mutta hoidon voi jättää myös ammattilaiselle.
Metsän kasvunäkymien kannalta yksi olennainen tieto on se, että puiden kasvuvauhti on ilmastonmuutoksen takia nopeutunut. Samalla tosin riskit myrsky- ja hyönteistuhoista sekä erilaisista taudeista voivat lisääntyä. Puuraaka-aineen kysynnästä ei ainakaan tarvitse olla huolissaan, sillä Suomen metsäteollisuus elää uutta kasvukautta ja kantohinnat ovat viime aikoina olleet nousussa. Metsätilan sijainnilla on toki merkitystä puun ostajan kannalta.
Metsäsijoittamisessa vaikuttavat niin järki kuin tunteet. Metsäsijoittaja voi toivoa keskimäärin noin 4 prosentin tuottoa sijoitukselle, lisäksi metsämaan arvo voi muuttua. Hyvät kaupat tekemällä voi päästä selvästi korkeampaan tuottoon, mutta viime aikoina metsäkauppojen hinnat ovat nousseet paikoitellen niin voimakkaasti, että tuotto uhkaa jäädä selvästi matalammaksi. Metsätiloja myydään usein tarjouskaupalla ja kokematon metsän ostaja saattaa sokaistua nähdessään hienon metsätilan, jolloin kannattaisi tehdä järjellä laadittu tuotto- ja rahoituslaskelma. Parhaimpiin tuottoihin yltävät ammattimaiset metsäsijoittajat, jotka osaavat kaupanteon lisäksi hoitaa metsäomaisuutta, mutta metsä sopii hajautetun sijoitussalkun osaksi myös muuten ahkeralle ja pitkäjänteiselle sijoittajalle.
