Jaa

Blogi: Vauraus asuu korvien välissä

Koulutus ja ammatillinen osaaminen kannattavat sekä paremman elämänlaadun että vaurauden tavoittelussa, kirjoittaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Suurimmalla osalla meistä ja etenkin nuorilla arvokkain omaisuus on korvien välissä. Inhimillinen pääoma, se osaaminen ja luovuus, jota voimme myydä palkkaa vastaan työmarkkinoilla tai käyttää yrittäjänä, ylittää markkina-arvoltaan useimpien säästöt ja sijoitukset. Inhimillistä pääomaa voi myös kasvattaa opiskelemalla tai hankkimalla kokemusta, jolla on kysyntää työmarkkinoilla. Vaikka lähes jokainen pystyy säästämään pieniä summia ja vaurastumaan, suuremmat ja vakaammat tulot luonnollisesti helpottavat omaisuuden kerryttämistä. 

Menneisyydessä koulutus on turvannut keskimäärin paremmat ansiot kuin kouluttamattomuus. Me-säätiön toteuttaman Eläketurvakeskuksen kehittämään ELSI-malliin pohjautuvan simuloinnin mukaan nyt hieman yli parikymppinen, korkeakoulutettu suomalainen nuori ansaitsee tulevaisuudessa työuransa aikana bruttona noin miljoona euroa enemmän kuin peruskoulupohjalta työelämään siirtyvä nuori. Voidaankin hyvin sanoa, että koulutus kannattaa, vaikka verotus tasaa eroja eikä malli voi tietenkään ottaa huomioon työelämän tulevia murroksia tai ennustaa jokaisen yksilön kohtaloa.

Koulutus voi siis olla tie parempaan elämään monella tavalla, mutta suurempien tulojen hankkimisessa myös työpaikan valinnalla on merkitystä. Haastava työ, jossa osaaminen kehittyy ja yritys tarjoaa mahdollisuuksia uralla etenemiseen, kasvattaa markkina-arvoa. Monille työ on toki paljon muutakin kuin keino ansaita rahaa, mutta kouluttautumalla pystyy luultavasti tavoittelemaan tehokkaammin niin kaupallisia kuin muitakin arvoja. Urasuunnittelua kannattaa harjoittaa etenkin opintojen ja työuran alussa, mutta senkin jälkeen täytyy pitää huoli oman osaamisen markkina-arvosta, mikäli haluaa turvata tulovirran kestävyyden. Automaatio ja digitalisaatio yhdessä globaalin markkinatalouden kanssa merkitsevät monien työpaikkojen katoamista ja uusien syntyä. Monen pitääkin kouluttautua uudelleen, mikäli aikoo pysyä vahvasti mukana työelämässä.

Koulutus on avain tasa-arvoisempaan vaurauteen

Hämmästyttävää kyllä, suomalaisten koulutustaso ei ole noussut hetkeen. Vuonna 1977 syntyneet ovat jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäluokaksi, ellei kouluttautuminen käänny selvään nousuun. Vuoden 1977 jälkeen syntyneillä korkeakoulutettujen osuus on nimittäin kääntynyt laskuun.

Suomalaisten nuorten koulutustaso on tippunut OECD-maiden keskiarvon alapuolelle, vaikka vielä 1990-luvun alussa nuoret olivat OECD-maiden korkeimmin koulutettuja. Koulutuksen puute näkyy valitettavasti myös työllisyydessä: Vain peruskoulun käyneiden työllisyysaste jää rajusti jälkeen korkeammin koulutetuista ja työllisyysaste on laskenut viime vuosina.

Suomi on syrjäinen maa vailla kalliita luonnonvaroja, joilla voisi nousta äkkirikkauksiin. ”Suomi elää osaamisesta” alkaa olla yhtä kulunut sanonta kuin ”Suomi elää metsästä”, mutta pitää edelleen paikkansa niin kansantalouden tasolla kuin yksilönkin kohdalla. 

Korkea koulutus ja huippuunsa hiottu ammatillinen osaaminen kannattavat paremman elämänlaadun ja vaurauden tavoittelussa. Koulutus on yksi helpommista väylistä nousuun alemmista tuloluokista ylöspäin, sosiaalinen liikkuvuus on Suomessa maailman kärkiluokkaa. Voisin väittää, että Suomella ja suomalaisilla ei ole varaa mihinkään muuhun kuin korkeatasoiseen koulutukseen. Koulutus lisää vaurauden tasa-arvoa.

Blogin on kirjoittanut Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki).

Eka oma koti 

Oma kodin hankinta on fiksu päätös, ja elämä asuntolainan kanssa vapaampaa kuin äkkiseltään ajattelisi.  Omistusasunnossa kartutat varallisuutta itsellesi sen sijaan, että maksat vuokraa toiselle. Omaa asuntoa voit myös laitella ja remontoida oman makusi mukaan, mutta vastaat myös sen ylläpidosta ja korjauksista.

Lue lisää

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.