Suomalainen opiskelija tietää, että opiskelu kannattaa. Danske Bankin pohjoismaisen Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen opiskelijoista 83 prosenttia sanoo, että heidän taloudellinen tilanteensa on 10 vuoden päästä parempi kuin nyt. Koko väestöllä tämä osuus on 53 prosenttia.
Opiskelijat näkevät oman vaurastumisen merkittävästi todennäköisempänä kuin muu väestö. Opiskelijoista yli neljännes uskoo mahdollisuuksiinsa vaurastua, kun koko väestöstä näin uskoo vain 12 prosenttia.
Opiskelijat eivät kuitenkaan vielä kartuta varallisuutta. Opiskelijoista sijoittaa vain 28 prosenttia, kun kaikista suomalaisista sijoittajia löytyy 36 prosenttia. Ruotsalaisista opiskelijoista sanoo sijoittavansa lähes puolet.
”Opiskeluaikana sijoittaminen voi tuntua kaukaiselta, koska rahaa on käytössä vähän. Kannattaa kuitenkin muistaa, että aika on sijoittajan paras ystävä”, sanoo Danske Bankin sijoitusalueesta vastaava johtaja Ville Orava.
Tätä kuvaavat tuottolaskelmat, joissa vuosituotoksi ennen kuluja on oletettu kahdeksan prosenttia, joka vastaa osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoa. Jos 20-vuotias opiskelija sijoittaa 50 euroa kuukaudessa 65-vuotiaaksi asti, hän säästää 27 000 euroa, joka tuottojen kanssa on 242 000 euroa. Viisi vuotta myöhemmin aloitettu säästäminen tuottaa 24 000 euroa ja 162 000 euron kokonaispotin. 30-vuotiaana aloitettu säästäminen 108 000 euron kokonaispotin.
”Korkoa korolle -efekti korostaa ajan merkitystä säästämisessä. 10 vuotta pidempi sijoitusaika voi jopa kaksinkertaistaa opiskelijan säästöt”, Orava kannustaa.
Niukkuus näkyy arjessa
Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan 35 prosenttia opiskelijoista on huolissaan viikoittain rahojen riittämisestä kaikkeen tarvittavaan, kun kaikista suomalaisista tätä murehtii 29 prosenttia.
”Nytkin aloittavien opiskelijoiden arkea värittää taloudellinen niukkuus, mutta alkamassa on todennäköisesti kokemusrikas ja tulevaisuuden kannalta arvokas ajanjakso”, Orava sanoo.
Suomalaiset opiskelijat murehtivat talouttaan enemmän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomalaisten opiskelijoiden kuukausittain pakollisten menojen jälkeen käteen jäävä summa on kuitenkin merkittävästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa, kun sitä suhteuttaa muun väestön tilanteisiin.
Suomalaisilla opiskelijoilla käteen jää menojen jälkeen keskimäärin 573 euroa, kun kaikkien suomalaisten keskiarvo on 874 euroa. Esimerkiksi keskimääräisellä ruotsalaisopiskelijalla käteen jää menojen jälkeen noin 5500 kruunua ja keskimääräisellä ruotsalaisella vajaat 11 000 kruunua.
Opiskelijakortti maksuominaisuudella
Maksa päivittäiset ostokset ja todista opiskelijastatuksesi yhdellä Frankin myöntämällä kortilla!
