Kesällä julkistimme laajan taloudellista mielenrauhaa mittaavan yhteispohjoismaisen kyselytutkimuksen. Suomessa 3000 täysi-ikäistä vastaajaa arvioi taloustilannettaan. Vastausten perusteella laskettiin indeksi, joka mahdollisti maiden vertailemisen. Eräs päätulos tutkimuksessa oli, että suomalaiset kokevat taloudellisen tilanteensa huterammaksi kuin vastaajat muissa Pohjoismaissa.
Yksi mielenrauhaa mittaavista kysymyksistä koski luottamusta eläketurvaan. Tässä suhteessa kaikki pohjoismaalaiset paljastuivat melko huolestuneiksi, eikä suuria eroja ilmennyt. Suomalaisista työikäisistä vastaajista vain harva ilmoitti luottavansa vahvasti tulevan eläketurvansa tasoon.
Niukkakin eläke houkuttaa
Huolistaan huolimatta ihmiset tahtovat kovasti eläkkeelle. Valtaosa meistä on perinteisesti rynnännyt pois työelämästä heti kun lainsäädäntö sen sallii. Taloudellinen mielenrauha -kyselyssä kävi myös ilmi, että suomalaiset haluaisivat jäädä eläkkeelle keskimäärin lähes kaksi vuotta aikaisemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Ilmiön selitystä tutkimus ei kerro, mutta oma arvaukseni liittyisi virallisen eläkeiän ankkurivaikutukseen. Muissa Pohjoismaissa eläkeikä on Suomea korkeampi. Vaikka ihmiset eivät niissäkään kyselyn perusteella haluaisi työskennellä viralliseen eläkeikään saakka, vaikuttaa korkea lakisääteiden eläkeikä ilmeisesti siten, että myös toivottu eläkeikä nousee.
Eläketoiveiden ja virallisten eläkeikien välillä on silti jokseenkin ammottava kuilu. Kyselyssä eläkkeelle haluttiin keskimäärin 62,9 vuoden iässä. Helposti toive ei tule toteutumaan, sillä vuosien pohdiskelun, neuvottelun ja odottelun jälkeen lakisääteinen eläkeikä lähti kuluvan vuoden alussa nousuun. Vanhuuseläkeiän alarajaa nostetaan vuosittain kolmen kuukauden sykäyksissä 65 vuoteen saakka, jonka jälkeen se kytketään elinajan pidentymiseen. Ennusteiden valossa alaikäraja jatkaa nousuaan myös 65 vuoden rajapyykin jälkeen.
Haaveena sairastuminen
Vastaajien keski-iän mukainen todellinen eläkeiän ennuste on neljä vuotta toivottua ikää korkeampi. Tiedossa on siis paljon vastahakoista työskentelyä. Riittävien omien säästöjen puuttuessa edellyttäisi toiveiden mukainen eläköityminen käytännössä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä, mikä tuskin on kenenkään haaveena.
Kestääkö eläkejärjestelmä ristiriidan sen välillä, mitä ihmiset haluaisivat ja mitä heiltä vaaditaan? Paperilla järjestelmän kestävyyttä on nimittäin helppo korjata nostamalla lakisääteistä eläkeikää. Todellinen rahoituksellinen kestävyys edellyttää sitä, että ihmiset oikeasti työskentelevät lakikirjaan laaditun suunnitelman mukaisesti, ainakin pääsääntöisesti. Jos ristiriita kasvaa liian suureksi, löytyy aina erilaisia vaihtoehtoja. Työurien aito pidentäminen asettaakin kohtalaisia haasteita muun muassa kansanterveydelle ja työelämän käytännöille.
Nuoruus on pessimismin aikaa
Erityisesti nuoret aikuiset arvioivat oman tulevan eläkeikänsä varsin korkeaksi. Keskimäärin omaksi eläkeiäksi arvioitiin 18–35 -vuotiaiden ryhmässä 69 vuotta, mikä on tuntuvasti vallitsevaa ennustetta korkeampi lukema. Ikäryhmässä peräti 27 prosenttia vastaajista arvioi oman eläkeikänsä tulevan olemaan korkeampi kuin 71 vuotta. Vastaukset ovat sikäli jännittäviä, ettei Suomen nykyisessä eläkejärjestelmässä kenelläkään edes voi olla niin korkeaa eläkeikää.
Korkeiksi oletetuille eläkei’ille on ainakin kaksi mahdollista selitystä. Ensimmäinen on, että nuoret eivät tunne eläkejärjestelmän yksityiskohtia kovin hyvin. Tämä on epäilemättä todennäköistä. Toinen mahdollista selitys on kuitenkin, että korkeat lukemat kertovat epäluottamuksesta nykyisten ennustettujen eläkeikien toteutumiseen. Jälkimmäisen tulkinnan mukaan nuoret olisivat siis huolissaan sekä tulevan eläketurvansa tasosta että siitä, pääsevätkö he eläkkeelle luvattuun aikaan. Saattaa olla, että esitetyt huolet eivät ole aiheellisia, vaan heijastelevat liiallistakin pessimismiä. Mutta mahdollista on sekin, että nuoret ovat oikeassa siinä, miten paljon työelämä ja työskentely tulevina vuosina muuttuvat.
Blogin on kirjoittanut Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist (@JukkaAppelqvist).
Taloudellinen mielenrauha -raportti
Taloudellinen mielenrauha ja vauraus tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Olemme kysyneet suomalaisilta jo kahtena vuonna, millaisena heidän oma taloudellinen tilanteensa ja sen tulevaisuus heille näyttäytyy.
