Tilastokeskuksen kuluttajien tunnelmia mittaava luottamusindikaattori oli syyskuussa -4,2, kun elokuun lukema oli -4,5 ja viime vuoden alussa korkeimmillaan +4,9. Indikaattorin mittaushistorian keskiarvo on -0,2, joten luottamus on keskimääräistä matalammalla. Toisaalta tilastokeskus uudisti kyselyn ja historia on lyhyt.

Luottamusindikaattorin osatekijöistä kuluttajien näkemys oman taloutensa nykytilanteesta ja lähitulevaisuudesta parani hieman elokuuhun verrattuna. Sen sijaan odotus Suomen talouden kehityksestä heikkeni. Rahankäyttöaikeita kuluttajilla oli Tilastokeskuksen mukaan keskimääräistä enemmän, mutta ajankohtaa ei pidetty hyvänä kestotavaroiden ostamiselle tai säästämiselle.

Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkistaman suhdannetiedustelun mukaan teollisuusyritysten näkymät heikkenivät luottamusindikaattorin pudottua lukemaan -5. Teollisuus arvioi tilauskannan hieman tavanomaista pienemmäksi, mutta elokuusta ei tapahtunut muutosta. Palvelualojen luottamus pysyi ennallaan, mutta kaupan ja rakentamisen luottamus nousivat hieman.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luottamusindikaattorit kertovat kaiken kaikkiaan kotitalouksien vakaasta luottamuksesta oman talouden näkymiin, vaikka uutiset talouskasvun hidastumisesta maailmalla ovat merkittävästi horjuttaneet uskoa yleiseen nousukauden jatkumiseen. Kuluttajien positiivinen arvio oman talouden nykytilasta heijastelee työmarkkinoilla nähtyä hyvää virettä, joka on tuonut työllistyneille ja työllisille lisää ostovoimaa. Kuoppamäen mukaan työmarkkinat ovat kuitenkin kääntyneen nousun jälkeen vaakalentoon, eikä työllisyys näyttäisi lähitulevaisuudessa kohenevan. Reaaliansiot voivat kuitenkin edelleen paisua.

Yritysten luottamusmittarit ovat pysyneet melko vakaina viime kuukausina, mutta syyskuu vahvisti kuvaa vientiteollisuuden hiipuvista näkymistä ja vakaasta kotimarkkinasta. Kuoppamäen mukaan rakentamisen luottamuksen pysyminen melko vahvana vähentää pelkoja rakennusalan syöksystä taantumaan, vaikka uudistuotanto todennäköisesti hidastuu loppuvuonna. Korjausrakentaminen voi kompensoida osan uudistuotannon laskusta. 

Lähteet:
Tilastokeskus
Euroopan keskuspankki