Menneenä viikonloppuna, syyskuun 1. päivänä, Yhdysvallat ja Kiina laittoivat voimaan uusia tuontitulleja. Washingtonin päätös oli asettaa 15 % tuontitullit 112 miljardin dollarin arvosta kiinalaiselle tuonnille, ja tällä kertaa tuontitullit todennäköisesti alkavat näkymään korkeampina hintoina amerikkalaisille kuluttajille. Kiina asetti myös viime viikonloppuna lisää tuontitulleja useisiin amerikkalaisiin tuotteisiin, ja mukana näissä tuotteissa oli myös raakaöljy. Vaikka kauppasota on nyt kiihtynyt jälleen, samaan aikaan ilmeisesti jatketaan neuvotteluja tämän kuukauden aikana. Emme usko, että USA ja Kiina saavat aikaan sopimuksen ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja vuoden päästä syksyllä. Tämä tarkoittaa sitä, että epävarmuus jatkuu ja samaan aikaan myös markkinoiden heilunta.

Koska kauppasota jatkuu, ja kasvu hiipuu, olemme päättäneet alipainottaa teollisuussektorin yhtiöitä. Ostopäällikköindeksit ovat jatkaneet laskuaan, kertoen siitä, että teollisuustuotanto jatkaa hiipumistaan. Heikko kasvu ja korkeammat riskit painavat teollisuusyhtiöitä enemmän kuin muita.

Kauppasodasta ja hitaammasta kasvusta johtuen rahapolitiikka tulee olemaan erittäin elvyttävää pitkään. Syyskuu on tärkeä kuukausi rahapolitiikan osalta, koska sekä Yhdysvaltojen keskuspankki Fed että Euroopan keskuspankki EKP kertovat uusista rahapoliittisista toimista. Odotamme, että Fed laskee ohjauskorkoa viisi kertaa seuraavien 12 kuukauden aikana ja EKP laskee ohjauskorkoa -0,6 %:iin ja aloittaa määrällisen elvytyksen eli QE:n syyskuussa.

Pidempään jatkuva alhainen korkotaso tukee yleisesti osakkeita, paitsi yhden toimialan osalta – rahoitussektorin. Negatiivinen korkotaso ja uusi sääntely rasittavat rahoituslaitosten tuloksia vuosia tästä eteenpäin. Korkokäyrän kääntyminen tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, koska se sotkee pankin toimintamallia, jossa se lainaa rahaa lyhyellä aikavälillä lainatakseen sen eteenpäin pidemmällä aikavälillä ja korkeammalla korolla. Rahoitusosakkeiden arvostustasot saattavat olla houkuttelevia, mutta ne ovat halpoja syystä. Olemme laskeneet rahoitussektorin alipainoon.

Hyvä uutinen on se, että globaalisti kuluttaja voi vielä hyvin. Alhainen työttömyys ja nousevat palkat yhdistettynä alhaiseen inflaatioon ja vieläkin alhaisempaan korkotasoon on voimakas yhdistelmä, ja olemme nostaneet kulutustuotesektorin ylipainoon hyötyäksemme tästä vahvasta kuluttajasta. Yksi tapa saavuttaa vakautta epävarmassa ympäristössä on etsiä hyvää osinkoa maksavia osakkeita, joiden liiketoiminta ei ole niin suhdanneherkkää. Yleishyödylliset palvelut -sektorin yritykset ovat usein sekä hyviä osingonmaksajia, että defensiiviä, ja olemmekin nostaneen toimialan ylipainoon.

Brexitin aikaraja lähestyy ja niin kutsutun kovan brexitin riski on noussut nyt kun Boris Johnson on päättänyt ”lomauttaa” parlamentin. Tämän seurauksena sopimuksettoman eron vastustajien mahdollisuudet estää sopimukseton ero ovat rajoittuneet. Näkemyksemme on nyt, että kovan brexitin todennäköisyys on 30 %, ja jatkoajan todennäköisyys on 40 %. Yritysten, jotka tekevät kauppaa Isossa-Britanniassa, olisi järkevää varautua seuraamaan WTO:n kaupan sääntöjä 31. lokakuuta alkaen, jos lopputulemana on kova brexit tuona päivänä.

Paljon uutisia luvassa tällä viikolla

Politiikkaliitännäiset uutiset, etenkin kauppasotaan liittyvät, ovat tälläkin viikolla fokuksessa. Yhdysvalloista on luvassa tiistaina ISM teollisuuden ostopäällikköindeksi elokuulle, ja odotuksemme on, että se pysyy aiemmilla tasoilla. Perjantaina on Yhdysvalloista tulossa työllisyysraportti ja pidämme etenkin silmällä työllisyyden kasvua, koska se on tärkeä taantumaindikaattori. Tällä viikolla on myös luvassa kaksi Fedin jäsenten puhetta tiistaina ja keskiviikkona.

Euroalueelta julkaistaan lopullinen toisen vuosineljänneksen BKT-luku perjantaina. Uskomme, että vientiluvut ovat kärsineet kauppasodasta ja brexitistä ja tarkkailemme, onko kysyntä euroalueen sisällä heikentynyt myös.

Kiinassa maanantaiaamuna julkaistu Caixin teollisuuden ostopäällikköindeksi oli yllättävän vahva, tasolla 50,4. Virallinen, lauantaina julkaistu ostopäällikköindeksi oli kuitenkin tasolla 49,5, joka on merkki hidastumisesta, koska luku on alle kasvun ja hidastumisen rajana toimivan 50 pisteen.