Danske Bankin ekonomistit ennustavat Suomen talouskasvun jatkuvan prosentin tuntumassa tänä ja ensi vuonna. Nyt julkaistut ennusteet kuitenkin ovat aavistuksen pessimistisempiä kuin kesäkuussa julkaistu edellinen ennuste. Danske Bankin ekonomistit ennustavat nyt tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua 1,3 prosentin sijaan ja ensi vuodelle 0,8 prosentin kasvua prosentin sijaan.

– Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet, mutta taantumaa ei silti ole toistaiseksi syytä odottaa. Maailmantalouden epävarmuus vaikuttaa suomalaisiin teollisuusyrityksiin enenevässä määrin, mutta kotitalouksilla on edelleen melko hyvin pullat uunissa. Kuluttajat saavat tukea nousevista palkoista, matalasta korkotasosta ja alhaisesta inflaatiosta, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Työllisyyden hyvä kehitys näyttää nyt katkeavan.
– Työllisyys on historiallisesti korkealla tasolla, mutta aika paljon pitäisi tapahtua, että hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyysaste toteutuisi, eivätkä toistaiseksi esitellyt toimenpiteet herätä luottamusta. Jäljellä oleva työttömyys on pääosin rakenteellista, eikä suhdannetilanteen jäähtyminenkään auta lisäämään työllisyyttä.
Asuntomarkkinoiden vire on jatkunut edelleen kohtalaisen hyvänä kesällä, mutta kuluvan vuoden loppua lähestyttäessä rakentaminen hidastuu.
– Asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkuu, mutta uusien asuntojen tarjonnan kasvu pitää hintapaineet maltillisina myös kasvukeskuksissa.
Kansainvälinen talous sekavassa tilanteessa
Maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna. Taustalla ovat useat jännitteet kauppapolitiikassa ja sen aiheuttama epävarmuus, mutta myös vapaiden resurssien niukkeneminen nousukauden jälkeen.
– Myönteistä on, että suhdanteiden heikkeneminen on tapahtunut rauhalliseen tahtiin ilman akuutteja kriisejä suurissa talouksissa. Italia kävi viime vuonna taantumassa ja Saksa näyttäisi tänä vuonna vajonneen loivaan taantumaan, mutta ilman paniikkia. Euroalueen talouden kuva pysyy vaisuna vuonna 2020, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Heikentynyt taloustilanne on saanut Euroopan keskuspankin muuttamaan politiikkaansa. Koronnostojen sijaan luvassa on löysempää rahapolitiikkaa.
– Suomalaiselle asuntovelalliselle tämä voi olla helpotus useaksi vuodeksi, sillä lainakorot pysyvät matalina. Keskuspankit eivät kuitenkaan pysty yksin palauttamaan talouskasvua ja rahapolitiikan perinteiset keinot ovat vähissä etenkin euroalueella, missä ohjauskorot ovat jo ennätysalhaalla ja arvopapereiden osto-ohjelma on jälleen käynnistetty.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin vaatimukset euromaiden finanssipoliittisesta elvytyksestä voivat olla hankala toteuttaa tehokkaasti, vaikka useilla mailla olisikin halua lisätä menojaan.
– Talouden resurssit, kuten työvoima, ovat kuitenkin likimain täyskäytössä monissa EU-maissa, joten finanssipoliittinen elvytys tarvitsisi rinnalleen rakenteellisia uudistuksia ja tehokkaammin toimivaa yhteismarkkinaa. Perustuslain kirjaus velkajarrusta puolestaan hidastaa Saksan toimia, Kuoppamäki sanoo.