Vuoden 2019 kasvuluvut Pohjoismaissa hämärtävät maiden taloustilannetta, arvioimme tuoreessa Nordic Outlook -katsauksessa. Viime vuonna kaikkien maiden taloudet saivat lisäpotkua tekijöistä, jotka eivät ole toistumassa tänä vuonna.
– Pohjoismaiden taloudet näyttävät vuoden 2019 lukujen perusteella olevan hyvässä vedossa muuhun Eurooppaan verrattuna. Viime vuonna Tanskan lukuja nostivat lääketeollisuuden vienti, Norjan lisääntyneet investoinnit öljyteollisuuteen ja Suomen telakkateollisuus ja vahva kuluttajakysyntä. Emme usko, että nämä tekijät ovat riittävän vahvoja vetämään talouksia vuonna 2020, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.
Ennustammekin talouskasvun hidastuvan kaikissa Pohjoismaissa vuonna 2020. Nostamme kuitenkin aavistuksen kasvuennusteita lokakuussa julkaistusta Nordic Outlook -katsauksesta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
– Viime syksyn jälkeen maailmantalous on näyttänyt vakaantumisen merkkejä. Vakaantumiseen vaikuttavat löysempi rahapolitiikka ja elvytyspaketit eri puolilla maailmaa. Silti olemme laskeneet ennustettamme maailmantalouden kehitykselle, Olsen sanoo.
Taantuman uhka suurin Ruotsissa
Ennustamme talouskasvun kiihtyvän heikomman vuoden 2020 jälkeen kaikissa Pohjoismaissa. Positiivisin taloustilanne on Norjassa, jossa kasvua hidastaa lähinnä resurssien pula.
Sen sijaan heikolta näyttää Ruotsin tilanne, jota painavat asuntomarkkinoiden laskusuhdanne ja keskuspankin päätös nostaa ohjauskorkoa nollaan.
– Ruotsin tilanne muistuttaa nyt vuoden 2012 tilannetta, jolloin eurokriisi sai talouskasvun pysähtymään. On kuitenkin selvää, että kaikki Pohjoismaat ovat haavoittuvaisia globaalille taantumalle, jonka riski on olemassa tulevina vuosina. Olemme nyt kuitenkin vähemmän huolestuneita kuin aikaisemmin kauppaneuvottelujen edistymisen ja hyvien talouslukujen myötä, Olsen sanoo.
Pohjoismaiden taloudet ovat pääasiassa hyvässä kunnossa kohtaamaan talouden mahdollisen heikentymisen, sillä erityisesti Ruotsin, Norjan ja Tanskan julkiset taloudet ovat terveemmät kuin missään muualla Euroopassa.
– Suomen osalta tilanne ei ole yhtä edullinen. Julkinen talous on pysynyt Suomessa nousukaudellakin tukevasti alijäämäisenä, eikä puskureita pidemmän laskukauden varrelle löydy, kun väestön ikääntymisen tuoma menopaine horjuttaa 2020-luvulla enenevässä määrin sekä valtion että kuntien taloutta, toteaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
