Jaa

Vuoden 2019 inflaatio jäi yhteen prosenttiin

Vuonna 2019 keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia. Kokonaisuudessaan päättyneen vuosikymmenen keskeinen tunnusmerkki on poikkeuksellisen hidas kuluttajahintojen muutos.

Tilastokeskuksen tänään julkistaman tiedon mukaan inflaatio vauhdittui hieman joulukuussa: edelliseen vuoteen verrattuna kuluttajahinnat nousivat 0,9 prosenttia. Historiallisesti inflaatio on silti edelleen hyvin hidasta, eikä juuri minkäänlaista kuluttajahintojen nousua ole mitattu kesän jälkeen. Marraskuuhun verrattuna kuluttajahinnat nousivat 0,1 prosenttia lähinnä vihannesten ja lentomatkailun kallistumisen seurauksena.

Vuonna 2019 keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia. Aikanaan tehtyjen talousennusteiden vastaisesti kuluttajahintojen nousu ei viime vuonna kiihtynyt, vaan jopa hieman hidastui. Kokonaisuudessaan päättyneen vuosikymmenen keskeinen tunnusmerkki on poikkeuksellisen hidas kuluttajahintojen muutos. Inflaatio ylsi Suomessa yli kahden prosentin lukemiin edellisen kerran vuoden 2012 lopussa.

Ekonomistimme Jukka Appelqvistin mukaan viime vuoden inflaatiokehitystä leimaavat hyvin pienet hintamuutokset jokseenkin kaikissa hyödykeryhmissä. Vähäistä nousua nähtiin laaja-alaisesti, mutta pienet muutokset eivät juuri vaikuta koko talouden hintatasoon. Siksi tällä kertaa on vaikea löytää myöskään varsinaisia voittajia tai häviäjiä. Ehkä selkein häviävä ryhmä olivat tupakoitsijat, koska tupakkatuotteiden hinnat nousivat viime vuonna kahden erillisen veronkorotuksen seurauksena. Myös vuokrat ja lihatuotteet ovat kallistuneet, joten vuokralla asuva, tupakoiva ja runsaasti lihaa syövä kuluttaja on kaiketi suurin häviäjä.

Finanssikriisin jälkeinen heikon talous- ja palkkakehityksen kausi tarjosi pitkään selkeän selityksen Suomen matalalle inflaatiolle. Nyt on kasvua kuitenkin nähty jo pidempään, ja palkatkin ovat nousseet pari vuotta, mutta inflaatiota on silti jouduttu odottelemaan. Toteutunut inflaatio oli viime vuonna jopa matalia ennusteita alhaisempaa, ja palkankorotusten siirtyminen hintoihin on yllättänyt hitaudellaan. Tällä hetkellä matalan työttömyysasteen ja vauhdikkaan inflaation välinen perinteinen yhteys ei Suomessa toteudu.

Monia vaihtoehtoisia selityksiä on kehitetty liittyen muun muassa globaalin kilpailun kiristymiseen, väestön ikääntymiseen, heikkoon tuottavuuskasvuun ja ammattiyhdistysliikkeen heikentyneeseen neuvotteluvoimaan. Yhtä selittäjää tuskin löytyy.

– Inflaatiota pitää kurissa myös vaatimaton oletus tulevasta talouskasvusta, mikä ei ole omiaan houkuttelemaan yrityksiä nostamaan hintoja. Juuri nyt hidastuva kasvu alentaa inflaatio-odotuksia. Lopulta palkkakehitys kuitenkin ratkaisee, eli jatkossa nyt neuvoteltavat palkkaratkaisut vaikuttavat kansainvälisen kilpailukyvyn lisäksi myös inflaationäkymiin, toteaa Appelqvist.

Euroalueen yhdenmukaistettu inflaatio oli ennakkotietojen mukaan joulukuussa 1,3 prosenttia ja Suomen vastaava lukema 1,1 prosenttia. Suomen hintatason nousu on tällä hetkellä jonkin verran muuta euroaluetta hitaampaa. Kalliista hintatasostaan tunnettu Suomi on muutenkin lähestynyt kuluttajahintojen osalta muuta euroaluetta viimeisen kolmen vuoden aikana. Hidas inflaatio tukeekin tällä hetkellä merkittävästi kotimaista ostovoimaa. Periaatteessa hidas inflaatio auttaa myös Suomeen suuntautuvaa matkailua, mutta sen vaikutus tuskin on valtavan suuri.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.