Vuonna 2016 puolella suomalaisista oli enemmän kuin 107 200 euroa nettovarallisuutta, ja puolella suomalaisista vähemmän kuin 107 200 euroa nettovarallisuutta. Vuonna 2013 mediaaninettovarallisuus oli 110 000 euroa. Kuitenkin verrattuna vuoteen 2013, nettovarallisuuden keskiarvo nousi, johtuen siitä, että suurempi osa nettovarallisuudesta keskittyi varakkaimmille. 

Vuonna 2016 varakkaimman kymmenyksen osuus koko nettovarallisuudesta oli 47 prosenttia, kun taas vähiten nettovarallisuutta omistava puolet suomalaisista omisti vain noin 6 prosenttia nettovarallisuudesta. Varakkaimpaan kymmenykseen kuuluvat he, joiden nettovarallisuus on 485 000 euroa tai enemmän. 

Lähes 70 prosenttia kotitalouksien veloista oli asuntovelkaa vuonna 2016. Tähän ei sisälly taloyhtiöiden velat, joista on herännyt viime aikoina keskustelua. Vuonna 2016 kotitalouksien mediaaniasuntovelka oli vain 1 600 euroa korkeampi kuin vuonna 2013 ja yleisesti velat kasvoivat noin 2 prosenttia kotitaloutta kohden. 58 prosentilla kotitalouksista on velkaa, esimerkiksi asuntovelkaa, opintovelkaa tai kulutusluottoa. Kaikkien velkojen osuus kokonaisvaroista oli kuitenkin vain 17,8 prosenttia ja velkoja on vähemmän kuin erilaisia sijoituskohteita. 

Sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita omisti 41 prosenttia kotitalouksista ja niiden keskiarvo kotitaloutta kohti kasvoi reaalisesti noin neljänneksellä 19 600 euroon. Mediaani omistaville kotitalouksille oli 5 680 euroa, missä kasvua oli noin 8 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2016.

Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto (@KKivipelto) huomauttaa, että erilaisia osakkeita, rahastoja, yritysvarallisuutta sekä eläke- tai säästövakuutuksia on yhteensä noin 17 prosenttia kokonaisvaroista. Metsää ja peltomaata on myös 4,3 prosenttia ja muuta asuntovarallisuutta 9,5 prosenttia - yhteensä 30 prosenttia kokonaisvaroista siis toivottavasti on korkoa kasvavissa kohteissa. Talletusten osuus kokonaisvaroista on kuitenkin yhä suuri, 8,5 prosenttia ja etenkin tässä matalakorkoympäristössä niistä odotettava varallisuuden kasvu on hyvin rajallista.

Vuodesta 2013 vuoteen 2016 rahoitusvarallisuuden osuus nousi 25 prosenttiin, kun taas reaalivarallisuuden osuus kokonaisvaroista laski 4 prosenttiyksikköä 75 prosentin tasoon. Etenkin osakemarkkinoiden tuotto on ollut erittäin vahvaa vuoden 2016 jälkeen ja onkin odotettavissa, että ellei markkinoiden kehitys odotuksistamme poiketen heikkene, tulee seuraavan varallisuustutkimuksen rahoitusvarallisuuden osuus nousemaan lisää. Suomalaisten lisääntynyt kiinnostus sijoittamiseen toivottavasti on osaltaan kerryttämässä kokonaisvarallisuutta ja myös jokaisen kotitalouden varallisuutta.

Ajankohtaiset talouskatsaukset

Tutustu Danske Bankin ekonomistien viimeisimpiin talouskatsauksiin.

Lue lisää
Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.