Pohjoismaiset taloudet jatkavat kasvua vielä seuraavat vuodet, arviomme Nordic Outlook –katsauksessamme. Maailmantalouden tilanne on heikentynyt viime kuukausien aikana, ja alennamme ennusteita Ruotsin ja Suomen osalta. Matalinta kasvua ennustamme Ruotsiin, jossa talouden uskotaan kohenevan tänä vuonna 1,4 prosenttia. Suomeen ennustamme tälle vuodelle 1,7 prosentin kasvua. Ensi vuodelle Suomen kasvuennuste 1,5 prosenttia, joka on Pohjoismaiden matalin luku.

- Maailmantalous on edelleen vahva ja kasvaa pitkän aikavälin potentiaalia nopeammin, mutta kasvu näyttää nyt hidastuvan, kun talouden toipumisen, matalan inflaation ja matalien korkojen aika on päättymässä. Riski jyrkästä maailmantalouden kasvun hidastumisesta on aiempaa suurempi, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.

Pohjoismaiden taloudet ovat viennistä riippuvaisia talouksia, joten maailmantalouden heikkeneminen näkyy myös täällä. Viennin lisäksi investoinnit kohoavat aiempaa vaisummin. Etenkin rakentamisen hyytyminen tulee vaikuttamaan Pohjoismaiden talouksiin kasvua heikentäen vuonna 2019. 

Suomessa, Tanskassa ja mahdollisesti Ruotsissa on vaalit vuonna 2019. 

- Ruotsin vaikeudet muodostaa hallitusta osoittavat, että poliittisen kentän jakautuminen aiheuttaa ongelmia myös Pohjoismaissa. Emme kuitenkaan usko, että tulevat vaalit vaikuttavat voimakkaasti maiden talouden peruslinjaan, Olsen sanoo.

Suomen talouden etuna vakaus 

Maailmantalouden hidastumisen vaikutukset vaihtelevat maittain, vaikka vaikutukset ovat suuria kaikissa Pohjoismaissa. Norjan ja erityisesti Ruotsin taloutta rasittaa asuntomarkkinan lasku. Norjan talous kasvaa muuten vahvasti.
Arviomme mukaan Suomen vahva kasvu hidastuu. Viennin nousu loiventuu ja yritykset investoivat varovaisemmin, mutta kotitalouksien ostovoima kasvaa.

- Suomi on muihin Pohjoismaihin verrattuna vakaa, koska talouteen ei ole muodostunut esimerkiksi kuplaa kiinteistöihin. Kuluttajien velkataso on selvästi muita Pohjoismaita matalampi ja yrityksetkin ovat velkaantuneet maltillisesti, Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Suomen suhdannenäkymiä piristää etenkin hyvä työllisyyskehitys. Tästä huolimatta Suomen talous jää työllisyysasteessa edelleen jälkeen muista Pohjoismaista. Muissa pohjoismaissa 15-64 vuotiaiden työllisyysaste on vähintään  75 prosenttia.

- Hallituksen tavoitteleman 72 prosentin työllisyysasteen toteutumisesta huolimatta työmarkkinat toimivat edelleen muita Pohjoismaita huonommin. Tämä asettaa jatkuvia haasteita kestävyysvajeen kuromisessa umpeen myös ensi vuosikymmenellä. Osaavan työvoiman saatavuus, Suomen pitäminen houkuttelevana paikkana lapsiperheille ja ikääntyvän väestön tuomat haasteet toivottavasti kuuluvat seuraavaan hallitusohjelmaan.

Lue koko julkaisu täältä.