Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia taloudessa, jonka kuluttaja on saattanut huomata myös kuluttajatuotteiden hintojen aiempaa hitaampana nousuna tai jopa laskuna.
– Vuonna 2015 hinnat keskimäärin laskivat, mitä ei vuositasolla ole tapahtunut kertaakaan 1950-luvun jälkeen. Viime vuonna inflaatio palaili hiljalleen kohti tavanomaisempaa tahtia. Suomen inflaatio oli silti koko vuoden euroalueen keskimääräistä vauhtia alhaisempaa, joten hintatasojen ero tasoittui hieman. Kuluvan vuoden osalta ennustamme kuluttajahinnoille yhä melko verkkaista 1,5 prosentin nousutahtia, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.
1,5 prosentin inflaatio kuvaa kuluttajahintaindeksin kehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Jos keskimääräisen kuluttajan menot tammikuussa ovat 1000 euroa, vuoden lopussa inflaatio on korottanut kuukausimenoja 15 euroa. Danske Bankin ennusteen mukaan sama kehitys jatkuu myös vuonna 2020.
Ruuan hinta nousee halpuutuksen jälkeen
Kuluttajahinnat ovat kääntyneet laaja-alaisesti nousuun eri tuoteryhmissä, vaikka inflaatio on yhä maltillista.
– Elintarvikkeiden kolme vuotta jatkunut poikkeuksellinen halpuutusjakso on päättynyt, ja ruuan hinta kasvaa taas noin 2 prosentin vuosivauhtia. Veronkorotukset pitävät myös huolen siitä, että alkoholijuomien ja erityisesti tupakkatuotteiden hinnat pysyvät nousussa. Asumisen hinta on kestonousija, mutta vuonna 2019 kasvu on viime vuosia hitaampaa muun muassa vuokrien nousun hidastuessa, Appelqvist sanoo.
Öljyn hinnalla on suuri merkitys autoileville suomalaisille. Keväästä alkaen bensiinin hinta on kiihdyttänyt inflaatiota tuntuvasti.
– Syksyllä öljyn maailmanmarkkinahinta tippui kuitenkin, mikä tulee jatkossa jarruttamaan polttonesteiden hintakehitystä, Appelqvist sanoo.
Kuluttajahinnat laskevat tällä hetkellä lähinnä teollisesti tuotetuissa kulutushyödykkeissä kuten vaatteissa sekä ennen kaikkea teknologiseen kehitykseen nojaavissa tuotteissa kuten tietokoneissa, kännyköissä ja televisioissa. Kuluttajahintaindeksi pyrkii mittaamaan laatuvakioitua hintaa, ja nopeasti kehittyville tuotteille onkin tyypillistä hintojen lasku.
Kuka hyötyy – ja kärsii
Hintojen kehitystä kuvaava inflaatio heijastaa keskimääräistä kulutusta, mutta eri väestöryhmiä hintojen muutokset kohtelevat eri tavalla. Kukaan meistä ei osta tuotteita täsmälleen keskimääräisen kulutuskorin mukaan, Appelqvist muistuttaa.
– Vanhustalouksien inflaatio on ollut 2000-luvulla jonkin verran korkeampaa muihin kotitalouksiin verrattuna. Tämä johtuu kulutustottumuksista. Vanhukset hyödyntävät keskimäärin vähemmän uuden teknologian tuotteita, joiden hinnat yleensä laskevat.
Ruoan ja polttonesteiden hinnan lasku on sen sijaan helpottanut välillä erityisesti lapsiperheiden tilannetta.
Appelqvistin mukaan yleisesti ottaen erot erityyppisten kotitalouksien välillä ovat kuitenkin keskimääräisesti pieniä – yksilölliset erot voivat olla selvästi merkittävämpiä oman kulutuskorin rakenteesta riippuen.
Millainen kuluttaja sitten selviää edullisimmin vuodesta 2019?
– Ainakin voi sanoa, että raittius ja savuttomuus hillitsevät kulujen kasvua. Viime vuosina on nähty merkittävä ero omistusasujan ja vuokra-asujan kustannuksissa. Omistusasujien kustannukset ovat laskeneet korkojen laskun ja asuntojen hintojen maltillisen kehityksen myötä. Vuokrat ovat sen sijaan nousseet suhdanteista piittaamatta. Jatkossa ero on pienentymässä, kun vuokrien nousun ennakoidaan hidastuvan.
Ekonomistilla on myös täsmävinkki suomalaiselle kuluttajalle, joka malttaa ajoittaa kulutustaan tarpeen sijaan hintojen perusteella.
– Säännöllistä kausivaihtelua kuluttajahinnoissa näkyy erityisesti vaatteissa ja huonekaluissa: näitä tavaroita kannattaa ostaa tammi- tai heinäkuussa, koska silloin hinnat ovat tyypillisesti tuntuvassa laskussa alennusmyyntien vuoksi.
