Maapallon keskilämpötila on jo noussut ja pitkät lumiset talvet ovat käyneet Etelä-Suomessa harvinaisemmiksi. Vaikka ilmastomuutosta voi ja kannattaa hillitä, joudumme tavalla tai toisella myös sopeutumaan jo käynnissä olevaan muutokseen. Danske Bankin kyselyn mukaan yhteensä 83 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa ainakin jossain määrin huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Monet ovat jo ryhtyneet toimeen ilmastomuutoksen torjumiseksi, mutta meidän jokaisen kannattaa ottaa huomioon myös muuttuvan ilmaston vaikutukset arkipäiväiseen elämäämme.
Julkinen keskustelu käsittelee pääosin tarvetta ilmastonmuutoksen torjuntaan, vaikka maailmalta löytyy jo nyt paljon esimerkkejä puutteellisen sopeutumisen aiheuttamista ongelmista. Suomessa on valtiovallan toimesta jo vuosia sitten laadittu kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategia, mutta varsinainen sopeutuminen näyttää keskeneräiseltä. Emme toki tarkkaan edes tiedä tulevan muutoksen suuruutta, mutta yksinkertaisillakin ratkaisuilla voi olla valmiimpi muutoksen tullessa.
Ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia voidaan rajata lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Rakennusmääräyksillä pystytään vaikuttamaan meren pinnan nousun tai äärimmäisten sääilmiöiden, kuten myrskyjen vaikutuksilta suojautumiseen. Metsänhoidolla ja pelastustoimen resursseista huolehtimalla voidaan rajata metsäpalojen laajuutta, vaikka emme odottaisikaan Kaliforniassa viime syksynä nähtyjen metsäpalojen laajuisia katastrofeja Suomessa. Muuttuvan ilmaston mukana yleistyvien punkkien levittämiltä taudeilta voidaan suojautua rokottamisella ja kansanvalistuksella metsäretkien jälkeisten punkkitarkastusten hyödyllisyydestä. Kaivoista kannattaa tehdä riittävän syviä, jotta pohjavettä riittää kuivan kesän jälkeenkin. Tällä hetkellähän joudutaan monissa Suomen osissa paikallisesti arvioimaan veden säästämistarvetta talven aikana. Metsänomistaja voi metsäomaisuuden vakuuttamisen lisäksi valita myrskyjä ja lämpimämmän ilmanalan tuholaisia kestäviä puulajeja istutettavaksi, jos haluaa suojautua muuttuvan ilmaston haitallisilta vaikutuksilta.
Julkisessa keskustelussa usein korostuvien haittojen lisäksi ilmastonmuutos antaa myös mahdollisuuden hyötyä tilanteesta eri aloilla. Maa- ja metsätaloudessa ilmastonmuutos luultavasti nostaa tuottavuutta, pelkästään ilmakehän korkeampi CO2-pitoisuus lisää puiden kasvua. Lajikkeita vaihtamalla voidaan ilmastonmuutoksesta ottaa kaikki hyöty irti, vaikka suurta viinintuottajamaata Suomesta tuskin koskaan tulee. Metsätaloudessa päätöksiä pitäisi tehdä nyt, koska ilmasto luultavasti ehtii muuttua aika paljon jo nyt istutettavien puiden kaupallisesti järkevän kasvukauden aikana. Lämpimämpi ilmasto voi tuoda muitakin hyötyjä, kuten pienemmät lämmityskustannukset ja vähemmän kylmän ilman aiheuttamia hengityselinsairauksia. Terveyshyödyt tosin luultavasti haihtuvat, jos ilmastonmuutos etenee ja helleaallot yleistyvät Pohjolassakin. Mahdollisuus ainakin tilapäisiin hyötyihin on kuitenkin todellinen – olisi tyhmää olla ottamatta näitä tilaisuuksia huomioon jo nyt. Ilmastonmuutoksesta hyötyminen paikallisesti ei ole ristiriidassa sen torjumisen kanssa, mikä on ihmiskunnan suuri yhteinen ponnistus.
Lopulta tämä kaikki voi olla pientä säätöä, mikäli ilmastonmuutosta ei saada hillittyä tai se aiheuttaa maailmalla odotettua suurempia muutoksia esimerkiksi maatalouden toimintaedellytyksissä. Pahimmillaan suuri osa Espanjasta voi autioitua ja Lähi-idästä tulla lähes elinkelvoton pätsi. Huoli Suomen väestöpyramidin surkastumisesta saa uusia vivahteita, jos ilmastopakolaisten suurten virtojen sivupurokin suuntautuu elinkelpoisen Pohjolan perukoille.
Onko tällä kaikella mitään tekemistä pankkitoiminnan kanssa? Kyllä on. Pankit voivat rahoituspäätöksillään vaikuttaa esimerkiksi siihen, että tehtävät rakennusinvestoinnit kestävät ilmastonmuutoksen seuraukset. Tulvaveden alle jäävä kiinteistö ei ole hyvä lainan vakuus. Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat näkyä eri sijoituskohteiden riskeissä ja tuotoissa, joten niistä on tärkeä olla tietoinen. Ilmastonmuutoksen torjunnan puolella vihreä rahoitus voi tukea esimerkiksi kestävämpien energiaratkaisujen nousua. Rahoituksen saatavuus tai saamattomuus voi muuttaa maailmaa.
Kirjoittaja on Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki
