Tiistaina 15. tammikuuta seuraa uusi tärkeä jakso Ison-Britannian pitkässä EU-eroa eli brexitiä käsittelevässä jatkonäytelmässä. Britannian parlamentin alahuone äänestää nyt brexit-sopimuksesta, jonka pääministeri Theresa May on neuvotellut EU:n kanssa.
Äänestyksen piti alun perin olla jo joulukuussa, mutta silloin Theresa May siirsi sitä viime hetkellä, koska oli ilmeistä, ettei hän saisi enemmistöä puolelleen. Nyt hän yrittää uudelleen.
Kysyimme Danske Bankin sijoitusstrategi Lars Skovgaard Andersenilta, mitä on pelissä – myös sijoittajien kannalta.
Mistä Britannian alahuoneessa oikeastaan äänestetään 15. tammikuuta?
Parlamentissa äänestetään Theresa Mayn EU:n kanssa neuvottelemasta brexit-sopimuksesta. Kyse on pääasiassa siirtymäkaudesta, joka alkaa 29. maaliskuuta tänä vuonna, kun Iso-Britannia jättää EU:n, ja jatkuu vuoden 2020 loppuun asti. Tänä aikana lopulliset tulevat sopimukset on tarkoitus saada valmiiksi.
Theresa Mayn brexit-sopimuksen mukaan Ison-Britannian taloudelliset velvoitteet jatkuvat siirtymäkauden aikana. Se pysyy tulliliitossa ja sisämarkkinoilla, mikä tarkoittaa myös sitä, että rajan muodostuminen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille vältetään. Briteille ja brittiläisille yrityksille se antaa aikaa sopeutua tulevaisuuteen EU:n ulkopuolella.
Sopimusta pidetään asianmukaisena brexitinä, mutta vaikka se hyväksyttäisiin, edessä on yhä vaikeampia neuvotteluja tulevista kauppasuhteista EU:n kanssa.
Mitä lopputulosta äänestyksestä odotatte?
Arviomme mukaan on varsin epätodennäköistä, että sopimus hyväksytään tiistaina, sillä parlamentin jäsenet ovat jakautuneet pitkin ja poikin – myös Mayn omassa konservatiivisessa puolueessa. Jotkut ryhmittyvät haluavat kovaa eroa EU:sta, kun taas toisten mielestä suhteiden EU:hun pitäisi olla vielä tiiviimpiä.
Mitä tapahtuu, jos Theresa Mayn brexit-sopimusta ei hyväksytä tiistaina?
Siinä tapauksessa näemme viisi erilaista skenaariota:
- Uusi äänestys lähempänä määräaikaa 29. maaliskuuta, jossa Theresa Mayn sopimuksen kaltainen brexit-sopimus hyväksytään. Siis ns. asianmukainen brexit.
Todennäköisyys: 40 prosenttia. - Erittäin pehmeä brexit pohjoismaiseen malliin, jossa britit lähtevät EU:sta, mutta pysyvät EFTA:ssa ja EEU:ssa ja samoin kuin Norja, maksavat sisämarkkinoihin kuulumisesta, mutta eivät voi millään tavoin osallistua lakien säätämiseen. Tämä on kuitenkin melko epätodennäköinen vaihtoehto, sillä se vastaa nykyisiä suhteita EU:hun ilman minkäänlaista päätösvaltaa.
Todennäköisyys: 10 prosenttia. - Täysin uusi kansanäänestys siitä, viedäänkö brexitiä ylipäätään läpi. EU on näyttänyt vihreää valoa sille vaihtoehdolle, että Iso-Britannia peruu koko eron ennen 29. maaliskuuta. Mielestämme tämä on toiseksi todennäköisin vaihtoehto, ja mielipidemittaukset viittaavat siihen, että jos uusi äänestys järjestetään, britit haluavat pysyä EU:ssa.
Todennäköisyys: 30 prosenttia. - Uudet vaalit Theresa Mayn aseman vahvistamiseksi. Hän ei kuitenkaan voi itse määrätä niitä, eikä ole tiedossa, kuinka paljon vaalit todellisuudessa vaikuttaisivat alahuoneen kokoonpanoon. Se ei siis selvästikään ole kestävä ratkaisu.
Todennäköisyys: 5 prosenttia. - Viimeiseksi on tietenkin vaihtoehtona ns. kova brexit, jossa britit eivät saa sopimusta, ja EU:n ja Britannian välisessä kaupassa noudatetaan 29. maaliskuuta jälkeen Maailman kauppajärjestö WTO:n ehtoja. Tämä ei olisi kenenkään etujen mukaista, mutta jos Theresa May ei onnistu kokoamaan joukkojaan ja johdattamaan brittejä jonkinlaiseen sopimukseen, se voi olla lopputuloksena.
Todennäköisyys: 15 prosenttia.
Jos Theresa May kokee suuren tappion tiistain äänestyksessä, uuden brexit-kansanäänestyksen tai toisaalta kovan brexitin todennäköisyys kasvaa.
Mitä minun tulisi sijoittajana tehdä?
Jos sijoituksesi ovat oikeana yhdistelmänä suhteessa talouteesi, riskinottoon ja aikahorisonttiin, äänestyksen ei arviomme mukaan pitäisi antaa aihetta muutoksiin salkussasi.
Jos äänestyksen tulos on odotetusti kielteinen, sen ei pitäisi tulla suurena yllätyksenä finanssimarkkinoille. Se voi kuitenkin johtaa heilahduksiin osakemarkkinoilla ja vaikuttaa Englannin punnan arvoon, mistä johtuen sillä voi olla suoria vaikutuksia englantilaisiin osakkeisiin lyhyellä tähtäimellä. Heikko punta voi olla edullinen englantilaisille vientiosakkeille, mutta eurooppalaisille sijoittajille osakekurssien nousu ylittää punnan arvon alenemisen, ennen kuin se saa aikaan positiivista tuottoa.
Kielteinen äänestystulos vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä myös eurooppalaisiin osakemarkkinoihin, osittain siksi, että englantilaiset osakkeet kuuluvat eurooppalaiseen Stoxx 600 -osakeindeksiin ja osittain siksi, että monilla eurooppalaisilla yrityksillä on joko tuotantoa Isossa-Britanniassa, niillä on brittiläisiä alihankkijoita tai ne myyvät brittiläisille yrityksille ja kuluttajille.
Jos tiistain äänestyksen tulos on yllättäen myönteinen, se poistaa lyhyen tähtäimen epävarmuuden, ja jos Italian budjetti saadaan kohdilleen, sen pitäisi vähentää amerikkalaisten sijoittajien epäluottamusta EU-projektiin, ja he alkavat jälleen kohdentaa rahojaan Eurooppaan. Jos näin tapahtuu, nähdäksemme rahoitussektori on yksi voittajista, sillä historiallisesti katsottuna se on hyötynyt siitä, että Eurooppaan virtaa varoja.
