Kauppalehden Merja Saarinen käsitteli kirjoituksessaan hyvin sitä, miten neuvoja sijoittamiseen on nykyään tarjolla vähän joka puolella. Moni aloitteleva ja harjaantuneempikin sijoittaja etsii tukea omille sijoituspäätöksilleen ja kanavavalikoima on niin suuri, että tarjontaa guruista on ähkyksi asti. Mutta mistä sitten tietää, keneen luottaa?

Kysymystä voi lähestyä myös näin: Antaisitko hampaasi naapurisi hoidettavaksi, jos hän kertoisi lankaavansa ja harjaavansa hampaansa tunnollisesti kaksi kertaa päivässä, välttävänsä napostelua ja syövänsä palan purkkaa aina aterian jälkeen? Luultavasti olisit vaikuttunut hänen pedantista hammashuollostaan, mutta oman purukalustosi veisit luultavasti kuitenkin tutkinnon suorittaneen lääkärin arvioitavaksi. 

Vaikka verkostot ja foorumit ovat mainioita paikkoja löytää samanmielisiä ihmisiä ja saada vertaistukea, näiden eri sivustoilla neuvoja antavien henkilöiden osaamista ei valvota, kuten Kauppalehden kirjoituksessakin mainittiin. Rahoitusalan sääntelyn hyviä puolia asiakkaalle ovat selkeät ja kattavat toimintatapasäännöt ja osaamisvaatimukset, jotka koskevat muun muassa kaikkia sijoitusneuvontaa antavia henkilöitä. Asiantuntijamme ovat osaavia ja heidän ammattitaitonsa ajantasaisuudesta pidetään huolta säännöllisellä valmennuksella.

Mistä puolueettomuus neuvontaan syntyy?

Pankkien sijoitusneuvojia on pitkään parjattu oman talon tuotemyyjiksi. Kuten Saarinenkin kirjoittaa, tutkimusten mukaan moni suomalaissijoittaja kaipaa puolueetonta sijoitusneuvontaa – tarkalleen ottaen 86 % suomalaisista, kertoo Danske Bankin parin vuoden takainen Sijoitusneuvonta-kyselytutkimus.
Haastan Saarisen näkemystä siitä, että puolueetonta neuvontaa ei pankeissa ole tarjolla. Se pitää paikkansa, jos puolueettomuudella tarkoitetaan uuden sääntelyn mukaista riippumatonta sijoitusneuvojaa, jolle on hyvin tarkka ja tiukka määrittely.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sijoitusneuvontaa olisi jo kehitetty puolueettomampaan suuntaan. Arkielämässä puolueettomuus tarkoittaa minusta ennen kaikkea kykyä toimia asiakkaan edun mukaisesti asiakkaan kanssa käytyyn keskusteluun perustuen. Danskessa ajattelemme, että hyvän neuvonnan piirteitä ovat ainakin nämä:

- Neuvonta tai varainhoitopalvelun hinta on erotettu sijoitustuotteiden hinnasta
- Asiakas itse valitsee haluaako hän neuvontaa tai avaimet käteen -palvelua vai ei ja maksaa sen mukaan
- Neuvonnassa ja varainhoidossa ei käytetä ainoastaan oman pankin tuotteita vaan mukana on myös laajasti muiden toimijoiden rahastoja ja etf:iä, joista asiakkaille suositellaan hänen tarpeisiinsa parhaiten soveltuvia
- Sijoitusneuvonnassa ja varainhoidossa käytettävistä tuotteista pankki ei saa minkäänlaisia komissioita
- Kaikki kulut kerrotaan ennakkoon ja raportoidaan jälkikäteen läpinäkyvästi

Näille kulmakiville perustui Danske Bankin noin vuosi sitten tehty sijoituspalveluiden uudistus. Tulin itse tähän pankkiin noin neljä kuukautta sitten, joten uudistus ei suinkaan ole omaa ansiotani. Sen sijaan voin kertoa, että finanssialan sisällä uudistus herätti rohkeudellaan hämmästystä, ja olen ylpeä voidessani nyt olla edistämässä suomalaisen sijoitusneuvonnan uudistumista.

Nykyään olen tietenkin puolueellinen arvioimaan Dansken tekemisiä, mutta siksi haluankin kutsua Merjan ja kaikki suomalaiset itse kokeilemaan, millaista sijoitusneuvonta voi nykyään olla. Mitään meiltä ei ole pakko ostaa, mutta ehkä ammattilaisen näkökulma antaa eväitä oman vaurastumiseksi tueksi.

Mikko Vainikainen
Sijoituspalveluiden kehityksestä vastaava johtaja