Marraskuussa oli Tilastokeskuksen mukaan työttömänä 187 000 henkeä eli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Vaikka työttömyys nousi viime vuodesta, oli nousu olosuhteisiin nähden vähäistä, ja työttömyyden paheneminen huomattavasti maltillisempaa kuin aiemmin ennustettiin. Työmarkkinakehitys on Suomessa yllättänyt myönteisesti koko syksyn ajan.
Työllisten määrä oli marraskuussa lähes viime vuoden tasolla, laskua oli vain 3000 hengen verran. Vähäinen laskukin tuli kokonaan osa-aikatyön vähenemisestä. Työttömyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi nousi 72,2 prosenttiin. Alimmillaan työllisyysasteen trendi oli huhtikuussa 70,5 prosenttia. Sen jälkeen elpyminen on ollut varsin ripeää. Työttömyysasteen trendi oli marraskuussa 8,1 prosenttia.
Ekonimisti Jukka Appelqvistin mukaan työllisyyskehitys jatkui marraskuussa yllättävän hyvänä. Koko syksyn ajan työllisyysluvut ovat yllättäneet myönteisesti, eikä työttömyys ole noussut. Heikentyneen koronatilanteen olisi voinut olettaa näkyvän jo marraskuun lukemissa, mutta työmarkkinoiden vahva veto jatkui entiseen malliin, eikä pelättyä käännettä heikompaan tullut.
– Itse odotin, että epidemian toinen aalto olisi jo kääntänyt marraskuussa työmarkkinoiden elpymisen laskuksi, mutta mielelläni olen tässä asiassa väärässä, toteaa Appelqvist.
Työllisyyden heikkenemistä on syksyllä tukenut työvoiman kasvu. Tavanomaisesti suhdanteen heikkeneminen näkyy myös työmarkkinoilla olevien määrän laskuna, mutta koronasyksynä työvoima on yllättäen jopa kasvanut. Ei ole aivan selvää, miksi näin on käynyt, mutta saattaa olla, että koronan tuomat muutokset ovat olleet niin nopeita molempiin suuntiin, ettei rakenteellista siirtymää pois työmarkkinoilta ole ainakaan toistaiseksi ehtinyt syntyä.
Vaikka marraskuun luvut ovat mainioita täytyy sen verran tylsä taas olla, että muistuttaa koronan toisen aallon vaikutusten olevan vasta edessä. Tautitilanne oli suuren osan marraskuusta selvästi nykyistä parempi, eikä toisen aallon koko voima siis myöskään näy vielä marraskuun työllisyysluvuissa. Viime viikkoina on koronatapausten kasvu taittunut, mutta tilanne on edelleen räjähdysherkkä.
Lähikuukausien kasvunäkymät ovat edelleen vaisut pahentuneen epidemian takia. Suhdanteen elpyminen hyytyy toistaiseksi ennen kuin myöhemmin ensi vuonna rokotukset ovat edenneet riittävän pitkälle. Todennäköisesti siis työttömyyskin kasvaa vielä selvästi talven aikana erityisesti palvelualoilla. Silläkin on kuitenkin merkitystä, että talveen päästään näin hyvistä asemista. Parhaassa tapauksessa mahdolliset uudet työttömyysjaksot ja lomautukset jäävät lyhyiksi ennen kuin elpyminen taas vauhdittuu keväällä tai viimeistään kesällä.
