Danske Bankissa osakesäästötilejä avattiin vuonna 2020 koronakriisistä huolimatta erityisen vilkkaasti maaliskuussa. Pankin tilastoista nähdään, että eniten osakesäästötilejä on 25–40-vuotiailla, eli kiinnostusta osakesijoittamiseen näyttää nuoremmista ikäpolvista löytyvän aiempaa enemmän.
– Danske Bankissa osakesäästötilin avanneista aktiivisimmin kauppaa käyvät 34–40-vuotiaat. Eniten rahaa per kauppa käyttävät kuitenkin 18–25-vuotiaat. Tileillä olevien sijoitusten määrä taas vaihtelee huomattavasti – suurin yksittäisen osakesäästötilin saldo on tällä hetkellä noin 201 000 euroa, Danske Bank Suomen sijoitusalueesta vastaava johtaja Ville Orava kertoo.
Danske Bankin osakesäästötileillä on osakkeita myös Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä osakkeista 88 prosenttia on suomalaisia ja loput muilta markkinoilta. Suosituimmat osakkeet osakesäästötileillä ovat Fortum, Sampo, Finnair ja Nokia.
– Osakesäästötili on mielestäni yllättävän nopeasti saavuttanut ensimmäisen etapin matkalla tavoitteeseensa kansankapitalismin kannustimena. Näkisin mielelläni vielä lisää sijoitusten kansainvälistymistä, se on järkevää jo hajauttamisenkin näkökulmasta. Sijoittamisessa kannattaa kuitenkin huomioida osinkojen lähdevero, joten osakesäästötilille valituissa ulkomaisissa osakkeissa kannattaa painottaa arvonnousupotentiaalia osinkotuoton sijaan, Orava sanoo.
Naisten kaupankäynti-innokkuus jää kauas miehistä
Danske Bankissa osakesäästötilin avanneista kolme neljästä on miehiä, loput naisia. Viime vuosina suomalaisessa mediassa on puhuttu yhä enemmän naisten sijoittamisesta, mutta keskustelu ei ainakaan vielä ole konkretisoitunut naisten ryntäyksenä osakesijoittamisen pariin.
– Naisten osuus osakesäästötilien kaupankäynnistä on meillä noin 14 prosenttia. Naisilla kaupankäynti painottuu ostoihin, kun miehillä myyntiaktiivisuus on jonkin verran naisia korkeampi. Miehillä tilien sijoitusten keskisumma on noin 9 800 euroa ja naisilla 5 500 euroa. Naiset ovat tutkitusti pitkäjänteisempiä ja varovaisempia sijoittajia kuin miehet, ja naisten salkut myös usein tuottavat keskimäärin miehiä paremmin, sanoo Ville Orava.
Euroclearin marraskuun 2020 tilastojen mukaan osakesäästötilin avanneista osakesäästäjistä yli 41 000:lla ei aiemmin ole ollut arvo-osuustiliä. Edistyksen aallonharjalla kulkeneet ja ensimmäisten joukossa osakesäästötilin avanneet saivat heti huomata suoran osakesijoittamisen riskit: koronapandemia toi mukanaan nopean sijoitusten arvonvaihtelun, joka varsinkin aloitteleville sijoittajille saattoi realisoitua turhankin konkreettisesti. On kuitenkin hyvä huomata, että keväällä nähty osakemarkkinoiden jyrkkä sukellus avasi monelle myös hyviä oston paikkoja.
– Osakesäästötili on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Eri Pohjoismaissa osakesäästötilityyppisten tuotteiden suosio on vaihdellut sen mukaan, miten kannustava malli on ollut. Tämä on hyvä huomioida, Orava pohtii.
Ruotsissa osakesäästötiliä vastaava säästämismuoto ISK lanseerattiin jo vuonna 2012, ja se on naapurimaassamme äärimmäisen suosittu. Swedish Investment Fund Associationin mukaan ISK on lisännyt suoran osakesäästämisen houkuttelevuutta peräti niin paljon, että todennäköisesti alhaisemman ja yksinkertaisemman verotuksen vuoksi vuonna 2019 niin sanottu vapaaehtoinen säästäminen tapahtui Ruotsissa kokonaan ISK:n välityksellä. ISK:n kautta säästettiin nettona vuonna 2019 noin 29 miljardia Ruotsin kruunua, eli noin 283 miljoonaa euroa. Arvoperikeskus Euroclear Finlandin ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään oli marraskuun 2020 loppuun mennessä avattu yhteensä 142 000 osakesäästötiliä, joilla säilytysten arvo on noin 657 miljoonaa euroa.
