Kuluttajien luottamusindikaattori elpyi hitusen joulukuussa Tilastokeskuksen mukaan. Tuoreimmassa mittauksessa kuluttajaluottamus sai arvon -4,8, kun se marraskuussa oli -4,8 ja lokakuussa -6,9. Viime vuoden joulukuussa luottamusindikaattori sai arvon -4,2. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,8, eli luottamus edelleen alittaa pitkän aikavälin keskimääräisen tason. Vuoden 2020 pohjalukemat mitattiin huhtikuussa, jolloin käytiin hetkellisesti 1990-luvun alun synkkien lamavuosien tasolla. Koronaepidemia vaikuttaa selvästi kuluttajien tunnelmiin, joten uutiset rokotteiden tulosta ovat todennäköisesti piristäneet odotuksia. Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijöihin tuli kuitenkin vain hiukan muutosta verrattuna marraskuuhun.

Kuluttajien näkemys omasta työttömyydestä synkkeni, mutta oma rahatilanne arvioidaan edelleen erinomaiseksi. Ajankohtaa pidettiin Tilastokeskuksen mukaan kohtuullisena säästämiselle ja huonona kestotavaroiden ostamiselle ja varsinkin lainanotolle. Samaan aikaan kuitenkin hyvin moni oli itse aikeissa ottaa lainaa. Asunnon ostosuunnitelmia oli kuluttajilla edelleen runsaasti. Moni harkitsi edelleen kodin peruskorjaamista. Pääekonomistimme Pasi Kuoppamäen mukaan kuluttajien tunnelmat ovat pysyneet yllättävänkin vakaina läpi koronakriisin toisen aallon. Tautiin osataan suhtautua rauhallisemmin kuin keväällä, eikä työmarkkinoillakaan ole nähty vastaavaa lomautusaaltoa. Korkeat asunnonostoaikeet, muuttovirta kasvukeskuksiin ja ensi vuodelta odotettava talouskasvu piristivät jo syksyllä uusien rakennuslupien määrää etenkin pääkaupunkiseudulla. Kuluttajien matkustusaikeet ulkomaille nousivat hitusen, mikä Kuoppamäen mukaan kertoo samalla orastavista odotuksista matkailun avautumisen osalta. Rokotteet tuovat optimismia terveys- ja taloustilanteen helpottamisen suhteen.

Teollisuuden arvio vallitsevasta suhdannetilanteesta nousi roimasti joulukuussa, jolloin luottamuslukema oli -5, eli marraskuusta tuli nousua 8 pistettä. Luottamusindikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +1. Luottamus on viimeksi ollut korkeammalla helmikuussa, eli hieman ennen koronakriisiä. Tilauskanta paisui hieman marraskuusta ja tuotannon ennakoidaan kasvavan lähikuukausien aikana. Palvelualojen, rakentamisen ja vähittäiskaupan luottamusmittarit nousivat vain aavistuksen marraskuusta. Palvelualojen luottamus alittaa huomattavasti pitkän aikavälin keskiarvon, eli koronakriisin toinen aalto vaikeuttaa monien yritysten liiketoimintaa. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemat luottamusindikaattorit kuvaavat yritysten suhdannetilannetta kyselyhetkellä.

Pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki arvioi Suomen talouden selviävän koronakriisin toisestakin aallosta melko hyvin, vaikka lähikuukaudet ovat vielä vaikeita etenkin monille palvelualojen yrityksille ja työttömyyskin saattaa nousta hieman. Rokotteet auttavat avaamaan yhteiskuntaa ja taloutta toimimaan vapaammin kohti kesää 2021. Samaan aikaan maan päättäjien kannattaisi kiireen vilkkaa kiinnittää huomiota talouskasvun ja työllisyyden pitkän aikavälin näkymiin. Muutoin maailman avautuminen tarjoaa Suomen taloudelle vain pari vuotta kestävän pyrähdyksen irti koronakahleista, jonka jälkeen talouskasvu jää vaisuksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen aiheuttama painolasti määrää talouspolitiikan tahdin. Vuoteen 2021 voidaan nyt kuitenkin siirtyä aiempaa valoisammissa tunnelmissa.

Lähteet:

Tilastokeskus
Elinkeinoelämän keskusliitto