Teettämämme Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten usko omaan vaurastumiseen vaikuttaa huolestuttavasti vähentyneen kahden viime vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 25 prosenttia suomalaisista uskoi vähintään jossain määrin vaurastumiseensa. Vuonna 2018 sama kysymys on kysytty hieman eri sanamuodolla, mutta ero on suuri: vielä tuolloin 42 prosenttia koki voivansa vaurastua jossakin vaiheessa elämäänsä.

Erityisesti naisten usko tulevaan menestykseensä on miehiä heikompaa. Naisvastaajista jopa 42 prosenttia ei usko lainkaan voivansa tulla varakkaaksi jossain vaiheessa elämäänsä, kun miehissä vastaava osuus on selvästi pienempi, noin 30 prosenttia.

Kiinnostavaa on myös se, että mitä nuorempi vastaaja on, sitä optimistisempi hän on varakkaaksi tulemisen suhteen tulevaisuudessa: yli 55-vuotiasta yli puolet ei usko lainkaan vaurastumismahdollisuuksiinsa, kun 18–24-vuotiaiden joukossa pessimistisesti vaurastumiseensa suhtautuu vain 7 prosenttia. Kyselyyn vastanneista reilu kolmannes kertoi sijoittavansa rahojaan osakkeisiin, arvopapereihin tai vastaaviin. Eniten sijoittajia löytyi ikäluokasta 25–34-vuotta.

– Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni kiinteässä omaisuudessa, kuten asunnoissa ja autoissa. Vain alle 7 prosenttia varoista on talletuksia, osakkeita tai rahasto-osuuksia. Kansankapitalismi on Suomessa vielä alkutekijöissään, kun verrataan vaikkapa rakkaaseen naapuriimme Ruotsiin, mutta sijoittaminen ja säästäminen onneksi kiinnostavat nuoria aikuisia jatkuvasti enemmän. On hienoa huomata, että sijoittaminen koetaan heidän keskuudessaan keskivertoa useammin potentiaaliseksi vaurastumisen keinoksi. Sen voi huomata myös omien asiakkaittemme joukossa, sillä esimerkiksi osakesäästötilejä on Danske Bankissa eniten 25–40-vuotiailla, sanoo Danske Bank Suomen sijoitusalueesta vastaava johtaja Ville Orava.

Suomalaiset luottavat yhä lottovoitolla vaurastumiseen

EVAn syksyllä 2019 teettämän tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta ei näe väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat. Toista mieltä oli vain reilu kymmenesosa. Suomalaisten keskuudessa varakkuuden näyttämistä kuitenkaan ei aina katsota hyvällä. Ehkä juuri tästä syystä suomalaiset eivät myöskään pidä kaikkia vaurastumisen tapoja yhtä hyväksyttävinä.

Kaikkein hyväksytyimmäksi tavaksi vaurastua koettiin kyselytutkimuksemme mukaan säännöllinen säästäminen ja tiukka kulukuuri. Tämän vaihtoehdon valitsi 43 prosenttia vastanneista. Vuonna 2018 listalla sijalla neljä keikkunut lottovoitto on pitänyt saman sijoituksen hyväksytyimpien tapojen listalla, tämän vaihtoehdon nosti esiin nyt hieman alle kolmannes.

Ville Oravan mukaan suomalaisten olisi hyvä pohtia nykyistä ajatusmalliaan ja huomata, että sijoittaminen on säästämisen muoto, joka palvelee varsinkin mykyisessä korkotilanteessa, kun talletuksille ei saa tuottoa ja sijoittaminen oman sijoitusprofiilin mukaisesti on käytännössä ainoa tapa saada säästönsä kasvamaan.

– Kyselytutkimuksemme tuloksista paistaa erityisesti silmään se, että eri sijoittamisen tavat ovat huomattavasti vähemmän hyväksyttyjä tapoja vaurastua kuin kärkinelikkoon nousseet keinot ja niitä on kolmen hyväksytyimmän vaurastumiskeinon joukkoon valinnut vain alle kymmenesosa vastaajista. Suomalaisten maine lottokansana tulee myös lunastettua, sillä vastaajat näkevät omalla kohdallaan lottovoiton saamisen sekä säännöllisen säästämisen ja tarkan kulukurin keskenään lähes yhtä todennäköisinä tapoina vaurastua, Orava sanoo.

– Onneksi tuloksista voidaan kuitenkin nähdä, että nuorilla on vanhempia ikäluokkia vahvempi usko siihen, että omaan vaurastumiseen voi vaikuttaa myös muulla tavalla kuin lottoamalla. On hienoa huomata, että nuoret kokevat itse voivansa vaikuttaa tulevaan taloudelliseen tilanteeseensa ja uskovat vanhempia sukupolvia enemmän vaurastumisen mahdollisuuksiinsa. Se luo osaltaan taloudellista mielenrauhaa, hän jatkaa.

Lataa Taloudellinen mielenrauha 2020 -raportti tästä.