Danske Bankin ekonomistit odottavat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 3,3 prosenttia aiemmin ennustetun 4,5 prosentin supistumisen sijaan, mutta talvesta on silti tulossa vaikea pahentuneen epidemiatilanteen takia. Vuoden 2021 talouskasvuksi ennustetaan nyt 2,2 prosenttia aiemman 2,5 prosentin sijaan. Elpymisen tahti pysyy maltillisena, ja vuonna 2022 kasvun ennustetaan olevan 2,8 prosenttia.
”Suomen talous on jatkanut toipumista yksityisen kulutuksen palautuessa kohti tavanomaisempaa tasoa. Toistaiseksi epidemiatilanne on meillä ollut parempi kuin useimmissa maissa, mutta loppusyksystä on saatu todeta, etteivät suomalaisetkaan ole immuuneja koronalle. Edellisen ennusteen tekemisen jälkeen lyhyen aikavälin näkymät ovat heikentyneen huomattavasti epidemian pahentumisen takia. Samalla myönteiset rokoteuutiset ovat kohottaneet odotuksia ensi vuoden jälkipuolesta”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen palautui kesällä vauhdikkaasti kevään romahduksesta. Ennen rokotteen saapumista koronan kanssa tasapainoilu tulee kuitenkin jatkumaan ja lähikuukaudet tulevat olemaan vaikeita sekä kotimaisten palvelualojen että vientikysynnän osalta, ennen kuin tilanne pikkuhiljaa paranee keväällä 2021. Toistaiseksi näköpiirissä ei ole laajamittaisia sulkutoimia, jotka sulkisivat kauppoja, tehtaita tai rakennustyömaita.
”Palvelualojen tilanne on parempi kuin koronan ensimmäisen aallon aikana, mutta normaali se ei ole. Koronatoimien tepsivyys Suomessa, ja osin muuallakin, tulee ratkaisemaan ensi vuoden alun kohtalon. Parhaassa tapauksessa elpyminen vauhdittuu jo alkuvuodesta, mutta on myös mahdollista, että tautitilanteen pahentuminen painaa talouden tilapäisesti jyrkempään laskuun ja lomautukset takaisin kasvuun”, Appelqvist toteaa.
Työllisyyskehitys on ollut syksyllä pelättyä parempaa, mutta lomautusten määrä ei ole enää jatkanut alentumista. Ennustamme, että työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,8 prosenttiin ja ensi vuonna 8,0 prosenttiin. Vuonna 2022 työttömyys kääntyy selvään laskuun.
Suomen asuntomarkkinat selvisivät koronakeväästä erinomaisesti, ja kaupankäynti on jatkunut syksyllä vauhdikkaana. Myytävää on tavallista niukemmin, ja kasvukeskuksissa hinnat nousevat. Matala korkotaso tukee asuntovelallisia. Keskimäärin odotamme asuntojen hintojen vuosittaisen nousuvauhdin olevan tänä vuonna prosentin ja sen jälkeen ennustejakson loppuun 1,5 prosenttia.
Maailmantalous myötätuulessa
Maailmantalouden näkymät vuodelle 2021 ovat toiveikkaat, ja pääskenaariomme ennustaakin voimakasta kasvua. Koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen tuhoa, mutta rokotteet tarjoavat tien talouksien normalisoitumiseen.
”Pahin taantumajakso jäi keväällä lyhyeksi, mutta kesän osin ripeän elpymisen jälkeen maailmantalous hidastui jälleen koronaviruksen toisen aallon rajoittaessa ihmisten liikkumista. COVID-19 -tapausten määrä kasvoi syksyllä 2020 räjähdysmäisesti monissa maissa, mikä johti uusiin rajoitustoimiin. Talouden toimintaa ei ole kuitenkaan rajoitettu yhtä paljon kuin keväällä. Esimerkiksi tehdasteollisuus ja rakentaminen toimivat normaalimmin. Keväällä nähtyä tuotantoketjujen merkittävää katkeamista ei ole nyt tapahtunut ja kauppavirrat toimivat ilman merkittäviä häiriöitä”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Talouksien elpyminen tapahtuu eritahtisesti. Kasvuprosentit ovat suurimpia maissa, joissa kriisikin on ollut syvin, mutta niiltä saattaa kestää pidempään päästä koronaa edeltäneen ajan tasolle. Matkailu todennäköisesti palautuu voimakkaasti 2021, mutta matkailuvirrat eivät silti heti palaa ennalleen globaalisti. Samaan aikaan rahaa siirtyy tavaroiden kulutuksesta palveluihin.
”Pääskenaariossamme maailmantalous hidastuu talvella ja useat maat kokevat loivan taantuman. Elpyminen käynnistyy keväällä 2021 ja ripeimmin toipuvissa maissa bruttokansantuote saavuttaa kriisiä edeltäneen tason vuoden loppuun mennessä. Koronaviruksen lisäksi maailmantaloudessa on myös muita huolenaiheita, kuten brexit sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota, mutta nämäkin näyttäisivät aiheuttavan vähemmän epävarmuutta ja harmia.”.
Euroopassa rokoteoptimismi piristää nyt tunnelmia, mutta 2020 jää historiaan suurena koettelemusten vuotena. Epidemian pysyminen kurissa muodostaa edelleen keskeisen osan myös talouden lähikuukausien tulevaisuudenkuvaa.
”Keväällä rokottaminen auttaa normalisoimaan yhteiskuntia ja talouskasvu piristyy huomattavasti. Kokonaisuudessaan odotamme euroalueen bruttokansantuotteen pienenevän tänä vuonna 7 prosenttia. Pääskenaariossa euroalueen talouden ennustetaan kasvavan vuonna 2021 noin 5 prosentin tahtia. Elpymisestä huolimatta inflaatio pysyy matalana ja keskuspankit harjoittavat kevyttä rahapolitiikkaa, jolloin myös euriborit pysyvät alle nollassa”, Kuoppamäki sanoo.
