Helmikuun 14. vietetään Pyhän Valentinuksen päivää, jolloin ekonomistikin pohtii rakkautta. Homo economicus viihtyy mainiosti omassa seurassaan, mutta päätyy silti tyypillisesti avioliiton satamaan. Se ei ole sattumaa.
(1) Skaalaedut
Ilmeisin selitys romanttisen parisuhteen suosiolle liittyy skaalaetuihin. Rakastavaiset hyödyntävät samaa jääkaappia, tekevät yhteisen makaronilaatikon ja ostavat yhdessä marketista tarjoushintaisia jättipakkauksia. Homo economicus arvostaa asumisjärjestelyn tuomaa tehokkuutta ja on siksi valmis käyttämään aikaa kumppanin rasittavaan etsintäprosessiin kuten Tinder-deitteihin.
(2) Kotitalouden julkishyödykkeet
Aikaa ja rahaa kuluu vähemmän myös lumitöiden tekemiseen ja lämmitykseen. Useat kotitalouden tuottamista palveluista ovat nimittäin julkishyödykkeitä. Niitä voi kuluttaa ilman, että oma kulutus on toiselta pois. Vaimoni ei kärsi kylmyydestä siksi, että minäkin nautin kotimme lämmityksestä.
Myös lapsiin liittyy julkishyödykkeen piirteitä: perhe voi viettää onnellisia hetkiä Afrikan tähden äärellä ilman että lapsen itselleni tuoma hyöty olisi pois muilta kodissa asuvilta kulutusyksiköiltä. Lasten tuotantomäärät ovat tosin olleet viime vuosina laskussa, eli kaikki eivät ole vakuuttuneita. Avioliiton tukijalka on horjunut, kun lasten kysyntä on ollut heikkoa.
(3) Hajautus
Riskienhallinta on parisuhteen ydinaluetta. Vihkikaavassakin muistutetaan suhdannevaihtelusta eli myötä- ja vastoinkäymisistä. Konkreettinen esimerkki on ei-toivottu työttömyysjakso. Valitse siksi kumppani eri toimialalta, jotta tulojen korrelaatio on vähäisempää. Missään tapauksessa ei pidä mennä naimisiin samassa yrityksessä työskentelevän kollegan kanssa, koska konkurssi voi viedä molempien työt kerralla. Varo firman pikkujouluja!
Parisuhteen hyöty riippuu muista tarjolla olevista vakuutuksista. Hyvinvointivaltiossa löytyy työttömyysturvaa, eläkettä ja terveydenhuoltoa, mikä vähentää tarvetta romanttiselle toiminnalle, mutta ei poista sitä.
(4) Markkinaton vaihdanta
Parisuhde ratkoo markkinaepäonnistumisia, jotka liittyvät epätäydelliseen informaatioon ja transaktiokustannuksiin. Hyvän siivousfirman löytäminen on vaikeaa, eikä kaupallisen yrityksen suoritteeseen voi vaikuttaa nalkuttamalla tai mököttämällä.
Kaikkea ei myöskään pysty ostamaan. On hyödykkeitä, jotka edellyttävät ei-monetaarista toimintaympäristöä. Vaihdanta saattaa tapahtua makuuhuoneessa. Vastaavia palveluksia on mahdollista ostaa rahalla, mutta useimmat homo economicukset eivät pidä niitä täydellisenä substituuttina.
(5) Komplementaarisuus
Ensimmäisen vastaantulijan kanssa ei mennä naimisiin. Olohuoneeseen riittää yksi yhteinen matto, mutta liitto on vaikeuksissa, jos toinen haluaa räsymaton ja toinen itämaisen kuosin.
Avioliiton klassinen lähtökohta oli erikoistuminen. Ruuanlaitto sujuu näppärämmin harjoittelun jälkeen. Siksi liitossa toinen keskittyi laittamaan ruokaa ja toinen työskentelemään kodin ulkopuolella. 1950-luvulla haaveiltiin sellaisesta.
Perinteinen malli korosti tuotannon komplementaarisuutta. Mutta nykyisin palkkataso on työmarkkinoilla korkea, eikä pois kannata jättäytyä. Kun molemmat keskittyvät markkinatyöhön, ei rakastavaisten tuotannollisten kykyjen ole enää pakko täydentää toisiaan. Riittää, että molemmat hoitavat omaa ammattiaan taitavasti, oli se mikä hyvänsä. Samalla pääpaino on nykyaikaisessa parisuhteessa siirtynyt yhteisestä tuotannosta kohti yhteistä kuluttamista. Rakastuneelle homo economicukselle tärkein tavoite onkin varmistaa vapaa-ajanviettoon liittyvä komplementaarisuus.