Siirry sisältöön

Ekonomistin pikakommentti: Vaisu lopetus ensimmäiselle koronavuodelle

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tuotannon supistuminen joulukuussa oli odotettua koronatilanteen pahenemisen seurauksena. Talouden tilaa on silti edelleen syytä pitää olosuhteisiin nähden hyvänä.

Tilastokeskus julkisti tänään Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan joulukuulta. Kokonaistuotannon määrä supistui 0,8 prosenttia edellisestä kuukaudesta, eli tuotanto painui selvään laskuun ensimmäisen kerran viime kevään jälkeen. Edeltäneinä kuukausina suhdannekuvaaja on joko parantunut tai pysynyt nollan tuntumassa. Ennen joulukuuta olikin näyttänyt siltä, että Suomi olisi lähes immuuni koronan toiselle aallolle, mutta aamun tilasto osoitti, että niin ei sentään ole. Suhteessa viime vuoteen tuotanto laski joulukuussa 1,8 prosenttia.

Tilastokeskus julkisti samalla ennakollisen arvion bruttokansantuotteen kehityksestä vuoden 2020 viimeiseltä neljännekseltä. Bruttokansantuotteen arvioidaan kokonaisuudessaan pinnistäneen täpärästi plussalle suhteessa syksyyn. Neljännesvuosittainen kasvu oli ennakkotiedossa 0,2 prosenttia. Vaikka talous sukelsi joulukuussa, ei yksittäinen heikko kuukausi riitä painamaan koko neljännestä negatiiviseksi.

Ennakkoarvion mukaan bruttokansantuotteen vuosimuutos on silti vuoden viimeisellä neljänneksellä edelleen 2 prosenttia pakkasella. Ennakkoluvun perusteella bruttokansantuote olisi supistumassa koko viime vuoden osalta 3,2 prosenttia. Lukemaan liittyy vielä paljon epävarmuutta.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tuotannon supistuminen joulukuussa oli odotettua koronatilanteen pahenemisen seurauksena. Talouden tilaa on silti edelleen syytä pitää olosuhteisiin nähden hyvänä, eli ei puhuta romahduksesta.

– Jonkinlainen valopilkku joulukuun tuotantoluvuissa oli se, että palvelualojen tilanne heikkeni varsin maltillisesti, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Näyttääkin siltä, että myöskään palvelualojen tilanne ei tule heikkenemään niin paljon kuin aikaisemmin pelättiin. Saattaa tosin olla, että koronatilanteen kiihtymisestä kärsineiden pienempien palvelualojen yritysten tuotantolukuja puuttuu vielä ennakollisesta tilastosta.

Vaikka suhdannetilanne ei ole huikea, ei siis ole merkkiä siitä, että talous romahtaisi samaan tapaan kuin viime keväänä. Todennäköisempää on, että lähikuukaudet mennään säästöliekillä. Isossa kuvassa mikään ei ole muuttunut ja loppuvuoden osalta näköpiirissä on edelleen voimakas elpymispyrähdys, kun kulutuskysyntä pääsee liikkeelle.

– Toistaiseksi ei ole merkkejä massiivisesta konkurssiaallosta tai siitä, että Suomessa olisi kovin laajasti tuhoutunut pysyvämpää tuotantopotentiaalia. Ripeän elpymisen edellytykset ovat siis edelleen olemassa. Toisaalta matkaan on vielä, ja ollaan yhä kaukana tilanteesta, jossa rokotesuoja alkaa tuoda nostetta taloudelle, Appelqvist sanoo. 

Lähteet: Tilastokeskus

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.