Siirry sisältöön
Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Ensimmäisestä koronavuodesta selvittiin hyvin

Bruttokansantuote supistui viime vuonna 2,9 prosenttia. Lukema on parempi kuin useimmissa tuoreemmissakaan talousennusteissa, vanhemmista ennusteista puhumattakaan, ekonomistimme Jukka Appelqvist kirjoittaa.

Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden 2020 lopussa 0,4 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Kokonaistuotannon vuosimuutoksen osalta oltiin edelleen 1,4 prosenttia pakkasella. Talouden supistuminen oli jonkin verran odotettua vähäisempää, sillä Tilastokeskus oli ensimmäisessä arviossaan pari viikkoa sitten ennakoinut bruttokansantuotteen vuosimuutokseksi -2,0 prosenttia ja neljännesvuosittaiseksi kasvuksi 0,2 prosenttia. Vuoden viimeisen neljänneksen talouskehitystä voi pitää kohtalaisen hyvänä koronan toisen aallon keskellä.

Kokonaisuudessaan bruttokansantuote supistui viime vuonna 2,9 prosenttia. Lukema on parempi kuin useimmissa tuoreemmissakaan talousennusteissa, vanhemmista ennusteista puhumattakaan. Erityisesti viime keväänä tehdyt ennusteet olivat kautta linjan huomattavasti synkempiä, silloin osa ennustajista povasi jopa kaksinumeroisia tiputuksia. Ensimmäisestä koronavuodesta selvittiin siis hyvin.

Keskimäärin euroalueen bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuneen viime vuonna 6,4 prosenttia, eli Suomen tilanne oli huomattavasti parempi. Suomen menestyksen taustalla vaikuttivat suhteellisesti lievempi epidemiatilanne, vähäisemmät sulkutoimet viime keväänä, teollisuuden pitkäkestoiset tilaukset sekä matkailun pienempi osuus taloudessa. Myös hyvät etätyövalmiudet ovat auttaneet. Vuoden viimeiselläkin neljänneksellä Suomi menestyi poikkeuksellisen hyvin. Keskimäärin euroalueen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuneen jo viime vuoden lopussa 0,4 prosenttia. Siihenkin vaikuttaa suurelta osin vaikeampi epidemiatilanne monessa Euroopan maassa.

Suomen talouden kasvu vuoden viimeisellä neljänneksellä perustui pääosin viennin elpymiseen. Sekä tavara- että palveluvienti tuki kasvua. Myös julkinen kulutus kasvoi. Sen sijaan yksityinen kulutus oli vaisua, mikä heijastelee koronan toisen aallon vaikutusta erityisesti vuoden lopussa. Sama kulutuksen heikkous tulee jatkumaan edelleen tämän vuoden alussa ja mahdollisesti pidempäänkin, ellei epidemiaa saada hallintaan. Tällä hetkellä Suomen suhdannetilanne on heikkenemisvaiheessa.

Vaikka Suomi menestyi viime vuonna suhteessa vertailumaihin, supistui lähes kaikkien toimialojen arvonlisäys. Suurinta heikkeneminen oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa vaikeudet tulevat jatkumaan myös tänä keväänä. Isoja miinuksia nähtiin myös logistiikassa ja metsäteollisuudessa sekä palvelualoilla. Poikkeuksen sääntöön muodosti sähkö- ja elektroniikkateollisuus, jossa arvonlisäys oli kasvussa.

Viime vuoden lopun lukujen tarkasteleminen voi juuri nyt tuntua kaukaiselta historialta, kun koronatilanne heikkenee, ja hallitus suunnittelee uusia taloudellista toimintaa rajoittavia sulkutoimia. Näin ei kuitenkaan kannata ajatella. Myös sillä on suuri merkitys, kuinka pitkään talouden vaikeudet jatkuvat. Pitkäkestoinen taantuma synnyttää työttömyyttä, konkursseja ja tuhoaa siten myös talouden pidemmän aikavälin tuotantopotentiaalia enemmän. Viime vuodesta selvittiin huomattavasti odotettua pienemmillä vaurioilla, mistä on syytä olla iloinen. Nyt suhdannetilanne heikkenee, mutta parhaimmillaan talouden vaikea vaihe jää lyhyeksi ja sen yli selvitään taas lomautuksilla ja rajallisilla pysyvillä tappioilla.

Lähde:

Tilastokeskus

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.