Siirry sisältöön

Blogi: Globaalit arvoketjut muutoksen kourissa

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pureutuu blogikirjoituksessaan globalisaation muutoksiin ja arvoketjujen uudelleenharkintaan.

Globalisaatio on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä kehittyvissä talouksissa ja tuonut runsaasti edullisia hyödykkeitä sekä palveluita kehittyneiden talouksien asukeille. Suuri osa vähittäiskaupasta on jo muuttanut kivijalasta internettiin, mikä lisää entisestään kansainvälisen kaupan mahdollisuuksia ja laskee kilpailun kautta hintoja. Yritysten arvoketjut ovat laajentuneet myös globaaleiksi ja hyvät liikenneyhteydet ovat tehneet suuret varastot osin tarpeettomiksi. Globalisaatio oli erityisen nopeaa ennen finanssikriisiä, jolloin kansainvälisen kaupan volyymi kasvoi selvästi nopeammin kuin globaali bruttokansantuote. Finanssikriisin jälkeen kansainvälisen kaupan kasvu hidastui ja jo ennen koronakriisiä puhuttiin ”slowbalisaatiosta”, eli kansainvälisen taloudellisen integraation hidastumisesta. Trumpin hallinnon aloittama kauppasota aiheutti omalta osaltaan keskustelua arvoketjujen roolista ja tarpeesta suojella tärkeitä teknologioita. Protektionististen virtauksien lisäksi tuotantoketjuja koetelleet ulkoiset shokit, kuten tsunami Aasiassa, ja ESG pohdinnat, esimerkiksi työvoiman asema ja ympäristökysymykset, ovat lisänneet kiinnostusta tuoda tuotantoa lähemmäs kotimarkkinoita. Globalisaatio ei pysy ennallaan.

Koronakriisi lisäsi entisestään kiinnostusta arvoketjujen uudelleenharkintaan. Monet yritykset huomasivat olevansa varsin riippuvaisia Kiinassa tuotettavista komponenteista. Tehtaita jouduttiin sulkemaan komponenttipulan vuoksi ympäri maailmaa. McKinseyn toukokuussa 2020 tekemän kyselyn mukaan 93 prosenttia yrityksistä aikoi muuttaa toimitusketjujaan kestävämmiksi esimerkiksi lisäämällä alihankkijoita, tuomalla tuotantoa lähemmäs markkinoita ja vähentämällä uniikkien komponenttien määrää. Näiden toimien määrää ei vielä tiedetä, ja teollisuuden toimitusketjut ovat toiminut paljon normaalimmin koronan toisen aallon noustua loppuvuonna 2020. Hankkeita on tuskin haudattu ja muutokset voivat tapahtua vähitellen. Financial Times raportoi helmikuussa 2021, että ainakin Mercedes-Benz ja Porsche aikovat kasvattaa puolijohdekomponenttien varastoja. Tämä tarkoittaa lisää investointeja.

Kriiseissä voi toki olla ketterä monella tavalla. Nike tiesi alkuvuonna 2020 missä sen valmiit tuotteet liikkuivat ja pystyi nopeasti uudelleenohjaamaan ne kivijalkaliikkeiden sijasta verkkokaupan varastoihin. Tiedon hallinta ja toimivat arvoketjujen ohjausjärjestelmät yhdistettynä ajan hermolla toimivaan johtamiseen voivat pelastaa yrityksen vaikeissakin tilanteissa. Digitaalisuuden lisääntyminen muissakin yrityksissä poikii myös investointeja.

Globalisaatio on liian arvokas asia loppuakseen, mutta se tapahtuu harkitummin ja toimitusketjujen kestävyyttä korostaen. Arvoketjujen johtaminen tarkkaan tietoon perustuen tulee yrityksille entistäkin tärkeämmäksi. Valtioiden tasolla arvoketjujen kestävyyttä voidaan tukea ylläpitämällä toimivia kaupallisia suhteita ja investoimalla infrastruktuuriin.

Kirjoittaja on Danske Bank Suomen pääekonomisti

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.