Siirry sisältöön
Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Kotitalouksien luottamus Suomen talouteen horjuu jälleen

Koronaepidemian heikkeneminen näkyy jo selvästi maaliskuun luottamusluvuissa, ekonomistimme Jukka Appelqvist kirjoittaa. Ristiriita synkkien makrotaloutta koskevien arvioiden ja optimistisen omaa taloutta koskevan lukeman välillä kertoo siitä, että valtaosalla suomalaisista taloudellinen tilanne jatkuu yhä hyvänä.

Kuluttajien luottamusindikaattori laski maaliskuussa. Kotitalouksen tunnelmia mittaava indikaattori sai uusimmassa mittauksessa arvon -3,0 eli se painui jälleen pitkän aikavälin keskiarvon (-1,8) alapuolella. Kuluttajaluottamuksen laskua selittää erittäin voimakas heikkeneminen Suomen makrotaloutta koskevissa arvioissa suhteessa pariin edeltävään kuukauteen. Luottamus oman talouden kehitykseen säilyi yhä vahvalla tasolla.

Ekonomistimme Jukka Appelqvistin mukaan koronaepidemian heikkeneminen näkyy jo selvästi maaliskuun luottamusluvuissa. Usko Suomen talouden kehitykseen koki ison kolauksen. Ristiriita synkkien makrotaloutta koskevien arvioiden ja optimistisen omaa taloutta koskevan lukeman välillä kertoo siitä, että valtaosalla suomalaisista taloudellinen tilanne jatkuu yhä hyvänä, eikä toimeentulosta ole huolta. Koronakriisi kohtelee eri väestöryhmiä hyvin eri tavoin, eikä huonoimmassa asemassa olevien, kuten ravintola- ja matkailuyrittäjien, ahdinko tule keskimääräisistä luvuista vahvasti esiin. Loputtoman pitkään ei ristiriita makrotalouden ja kotitalouksien oman talouden välillä voi silti säilyä ennen kuin talouden vaikeudet heijastuvat myös kuluttajiin.

Kotitalouksien vastaukset ovat suhdannekehityksen osalta tällä hetkellä selvästi pessimistisempiä kuin vallitseva arvio talousennustajien keskuudessa. Vain 27 prosenttia vastaajista arvioi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana.

– Ekonomisteille ei vastaavaa kyselyä tehdä, mutta uskoisin, että lähes 100 prosenttia suomalaisista ekonomisteista ennustaisi vuoden sisällä jo paranemista talouteen. Kevät näyttää haastavalta epidemiatilanteen pahenemisen takia, mutta jokseenkin yleisesti odotetaan talousennustajien keskuudessa edelleen vuoden toiselle puoliskolle vauhdikasta elpymistä kulutuskysynnän vetämänä, toteaa Appelqvist.

Kysely on toteutettu maaliskuun alussa. Silloin epidemiatilanne oli jo heikentynyt, ja Suomi oli varautumassa kiristyviin rajoituksiin. Todennäköisesti nyt suunniteltavia laajempia liikkumisrajoituksia harva osasi kuitenkaan vielä silloin odottaa. Onkin odotettavaa, että kuluttajaluottamus jatkaa edelleen laskusuunnassa myös tulevissa mittauksissa.

Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti myös aamulla yritysten näkymiä kuvaavan kyselynsä. Ero teollisuuden ja palvelualojen välillä korostui edelleen. Teollisuuden luottamus nousi laajalla rintamalla, ja parannusta tuli sekä tuotanto-odotuksissa että kapasiteetin käyttöasteessa. Vientiteollisuus saa juuri nyt merkittävää vetoapua teollisuuden toimialojen elpymisestä muualla euroalueella ja yleisemmin maailmalla. Teollisuuden luottamus nousikin maaliskuussa jo pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle.

Sen sijaan palvelualoilla tunnelmat painuivat odotetusti jäätävän synkiksi heijastaen kiristyviä koronarajoituksia. Palvelualoilla ei ole näköpiirissä parannusta suhdannetilanteeseen ennen kuin rokotuksissa päästään selvästi nykyistä pidemmälle. Vähittäiskaupassa suhdannetilanne jatkui keskimääräisenä, eikä maaliskuussa tullut muutosta. Isot marketit hyötyvät koronasta, mutta mahdolliset liikkumisrajoitukset olisivat suorastaan katastrofaalisia monille pienemmille kaupan toimialan yrityksille. Todennäköisesti ensi kuussa myös kaupan suhdannelukema heikkenee.

Lähteet:

Tilastokeskus

Elinkeinoelämän keskusliitto

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.