Siirry sisältöön
Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Ristiriitaisia lukuja teollisuuden tuotannosta ja viennistä

Teollisuuden tuotantoluvut ovat rohkaiseva merkki teollisuuden vakaudesta koronakriisin toisen aallon aikana, kirjoittaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Suomen teollisuuden tuotanto sinnitteli hyvin tammikuussa. Tuotanto (BCD toimialat) kausitasoitettuna kasvoi 1,0 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Työpäiväkorjattu tuotanto oli 0,9 prosenttia suurempi kuin 2020 tammikuussa. Teollisuuden uusien tilauksien arvo pysyi kausitasoitettuna jotakuinkin loppuvuoden 2020 tasolla, vaikka kausitasoittamattomassa sarjassa nähtiin 6,3 prosenttia pienempi virta kuin vuotta aikaisemmin. Heikkoutta nähtiin kuitenkin viennin puolella, koska tavaraviennin arvo laski 10,6 prosenttia. Vienti laski useassa arvoltaan suuressa tavararyhmässä.

Päätoimialoittain tarkasteltuna tuotannon kasvu joulukuusta oli pitkälti kahden toimialan varassa: metalliteollisuuden tuotanto kasvoi tammikuussa 1,5 prosenttia ja sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto toimialan 0,3 prosenttia. Tuotanto väheni kaivostoiminta ja louhinta toimialalla 9,1 prosenttia joulukuusta. Kemianteollisuudessa vähennystä joulukuuhun verrattuna oli 3,9 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto pysyi likimain ennallaan, mutta trendi on vasta kääntymässä parempaan. Uusia tilauksia yritykset saivat päätoimialoittain tarkasteltuna vuodentakaista enemmän kemianteollisuudessa, missä tilaukset kasvoivat 17,1 prosenttia tammikuusta 2020. Muilla teollisuuden alatoimialoilla tilauksien arvo laski. Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset laskivat vuodentakaisesta 9,8 prosenttia ja metalliteollisuudessa 10,0 prosenttia. Suuret vaihtelut ovat tyypillisiä uusille tilauksille. Kemianteollisuuden uudet tilaukset ovat kuitenkin olleet huomattavan korkealla jo kolmen kuukauden ajan.

Suomen tavaraviennin arvo oli 4,4 miljardia euroa tammikuussa Tullin ennakkotilaston mukaan, eli 10,6 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2020 tammikuussa. Tuonnin arvo laski Tullin mukaan 9,9 prosenttia vertailukuukaudesta ja oli arvoltaan 4,7 miljardia euroa. Öljytuotteiden viennin arvo väheni 7 prosenttia, paperin ja pahvin vienti laski 23 prosenttia ja paperimassan vienti 19 prosenttia. Puutavaran viennin arvoon kirjattiin Tullissa 8 prosenttia kasvua. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti laski 17 prosenttia ja kuljetusvälineiden viennin arvo laski 14 prosenttia.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo, että  teollisuuden tuotantoluvut ovat rohkaiseva merkki teollisuuden vakaudesta koronakriisin toisen aallon aikana.

– Euroopassa palvelualat kärsivät, mutta teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat pysyneet kasvulukemissa. Myös esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat kokeneet uusien tilauksien virrassa elpymistä. Investointihyödykkeidenkin tuotanto on jatkunut pelättyä parempana Suomessa.

Elektroniikkateollisuuden tuotannon nousu on merkittävää, vaikka Nokian menestyksen huippuvuosista jäädäänkin jälkeen. Viennin heikkoja lukuja Kuoppamäki pitää hieman huolestuttavana.

– Mutta toisaalta kyseessä on vain yksi kuukausi ja kyseessä saattaa olla tilapäinen kangertelu toimituksissa. EK:n suhdannekyselyissä teollisuuden luottamus on pysynyt vakaana alkuvuoden ajan. Taloustilanteen heikkous näkyykin nyt Suomessakin lähinnä palveluliiketoiminnoissa. Kilpailu uusista tilauksista on kuitenkin kovaa ja toimintaympäristö edelleen epävarma, joten kilpailukyvystä täytyy kantaa huolta niin reaalisesti panostamalla tuotekehitykseen ja investointeihin kuin kustannusmielessä, Kuoppamäki sanoo.

Julkaisemme päivitetyn suhdanne-ennusteen 16.3.2021.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.