Siirry sisältöön

Vastuullinen, kestävä vai reilusti tuotettu – mistä lähteä liikkeelle?

​Rahastoista moni on nimetty tänä päivänä vastuulliseksi tai kestäväksi. Banaanit ovat reilun kaupan hedelmiä, ja jääkaapeilla sekä t-paidoilla on omat kestävyydestä kertovat sertifikaattinsa. Pelkän nimikkeen perusteella tuotteen tai palvelun loppukäyttäjän ei kuitenkaan ole aina helppoa tietää, miten ympäristöystävällinen tuote on tai mitä kaikkea sen tuotantoprosessi on pitänyt sisällään, kirjoittaa vastuullisen sijoittamiseen erikoistunut  Peter Lindström.

Moni yllä mainitsemistani tuotteista kuuluu myös pörssiyritysten tarjontaan. Sijoittajan näkökulmasta nämä yritykset ovat sijoituskohteita, joko osakkeiden tai velkakirjojen kautta, ja näin päädytään taas pohtimaan otsikon kysymystä vähän eri kulmasta - mitkä näistä yrityksistä ovat ne vastuullisimmat ja kestävimmät?

Jos uskoo itse yrityksiä, niin jokainenhan niistä toimii omasta mielestään vastuullisesti. Ja tämä ei ole sarkastinen kommentti, vaikka se siltä saattaa vaikuttaakin. Se enemmänkin tarkoittaa sitä, että yritysten panostaessa myös kestävämpään tulevaisuuteen ja kehittäessä kattavampaa raportointia, jää sijoittajalle valtava työ ymmärtää, mitkä nyt olivat niitä olennaisimpia asioita kokonaisuuden kannalta. Rahastosijoittajan näkökulmasta tämän kaiken jäsentäminen ei ole helppoa - ja tämän on tiedostanut myös Euroopan Unioni.

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma tuo nyt ensimmäiset muutokset

Euroopan komissio esitteli kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman osana strategiaansa maaliskuussa 2018. Toimintasuunnitelman tavoitteena on sisällyttää ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviä asioita osaksi rahoituspolitiikan viitekehitystä ja tukemaan kestävää kasvua. Nyt tämän suunnitelman ensimmäiset toimeenpantavat osat ovat tulossa voimaan, ja vaikka ensi silmäyksellä muutokset voivat vaikuttaa semantiikalta, taustalla puhaltavat huomattavasti vahvemmat muutoksen tuulet.

Näkyvätkö muutokset käytännössä, vai onko uusi asetus vain yksi lisäbyrokratian vaihe jo ennestään monimutkaiseen rahoitusmaailmaan?

Näkyväthän ne.

Ensimmäisenä muuttuu se, että jatkossa rahoitustuotetta ei voi kutsua vastuulliseksi tai kestäväksi ilman lisäraportointia. Tähän asti näin on ollut mahdollista tehdä, jos tuotteen kehittäjä on itse ollut tätä mieltä. Tämä voi tuntua asiaan perehtymättömälle erikoiselta, ja luonnollisesti tuotteen kehittäjältä onkin löytynyt usein joko toimintaperiaatteita, ulkopuolisia sertifikaatteja ja muita todisteita vastuullisuuden todentamiseksi. Mutta mitkään näistä määritelmistä eivät ole perustuneet yhdenmukaisiin termeihin ja raportointiin, mihin nyt pyritään. Tarkoituksena on myös tarjota sijoittajille avoimesti tietoa ja näin myös torjua viherpesua - eli käytäntöä, jossa sijoitustuotteen tarjoaja antaa virheellisen kuvan siitä, että tuote on kestävämpi ja vastuullisempi kuin se todellisuudessa on.

Muutos näkyy myös siinä miten sijoituskohteiden haitallisista kestävyysvaikutuksista täytyy jatkossa raportoida. On selvää, että yritykset vaikuttavat toiminnallaan toisinaan negatiivisesti ulkoiseen maailmaan. Yleinen keskustelu on keskittynyt kasvihuonekaasupäästöihin ja siihen, miten esimerkiksi hiilivero voisi olla keino ohjata tätä kustannusta myös päästöjen aiheuttajalle. Nyt näitä vaikutuksia pyritään ensimmäistä kertaa mittaamaan, jotta sijoittajat voivat myös niitä jatkossa verrata eri tuotteiden välillä ja ymmärtävät myös mitä toimenpiteitä niiden vähentämiseen ja minimoimiseen on työn alla. Mittarit eivät rajoitu kasvihuonekaasupäästöihin, vaan mukana on myös luonnon monimuotoisuuteen, vedenkäyttöön, jätteidenhallintaan, kansainvälisten periaatteiden rikkomiseen ja haitallisiksi todettujen toimialojen parissa toimimiseen liittyviä raportointivelvoitteita.

Tässä vaiheessa on hyvä myös olla lupaamatta liikoja: kaikki muutokset eivät välttämättä näy aivan heti. Tällä viikolla voimaan tuleva asetus on jo itsessään moniosainen, ja sen yksityiskohtainen toimeenpano raportointivelvoitteineen jatkuu vielä vuosia. Muutokset tulevat myös osaltaan vahvistamaan kuvaa maailmanlaajuisesti EU:n johtajuudesta myös rahoitussektorilla kestävyyteen liittyvissä asioissa.

Meillä Danske Bankissa sijoitustuotteiden on myös jatkossa täytettävä tietyt raportointivelvoitteet, jotta niitä voidaan markkinoida kestävinä sijoituksina tai ESG-sijoituksina. Tämä koskee rahastoja, eläkeratkaisuja ja sijoitusratkaisuja. Tarkemmin sanottuna jatkossa sinä sijoittajana erotat entistä paremmin, onko sijoitustuote kestävä sijoitus tai ESG-sijoitus.

Danske Bankin Peter Lindström on erikoistunut vastuulliseen sijoittamiseen. Kirjoitus kuuluu Vastuullinen finanssiala -kolumnisarjaan, jossa Finanssiala ry:n jäsenyhtiöiden edustajat kertovat vastuullisuudesta finanssialalla.

Kiinnostaako sijoittaminen?

Kun sijoitat kanssamme, sinulla on vapaus valita juuri itsellesi sopivat palvelut. Rakennetaan yhdessä sinulle yksilöllinen sijoitussuunnitelma. Sijoitetaan yhdessä – sinun tavallasi.

Tutustu palveluihimme

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.