Jaa

Blogi: Jonnet ei muista

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist pohtii blogissaan mennyttä maailmaa ja inflaation mittaamisen vaikeutta.

Kumpi on enemmän: 1000 euroa tänään vai 1000 euroa kymmenen vuotta sitten? Joku ehkä ajattelee, että kysymys on idioottimainen. Summat ovat tietenkin yhtä suuria! Jo päiväkodissa kerrottiin, että kilo höyheniä painaa yhtä paljon kuin kilo nauloja. Rahalla on kuitenkin arvoa vain siksi, että sitä voi vaihtaa tavaroihin tai palveluihin. Kuluttajahintojen muutos puolestaan vaikuttaa rahan ostovoimaan, eli siihen, kuinka paljon höyheniä tai nauloja saa hankittua. Siksi tavanomaisen taloustieteellinen ajattelutapa lähtee siitä, että inflaation seurauksena 1000 euroa oli 13 % nykyistä enemmän vuonna 2009.

Inflaation huomioimiseksi vertailtavat rahasummat on tapana niin sanotusti deflatoida, jos ne ovat peräisin eri ajankohdilta. Esimerkiksi Tilastokeskus julkaisee verkkosivullaan rahanarvokertoimia, joita voi näppärästi käyttää juuri tähän tarkoitukseen.

Köyhä vai kipeä?

Deflatointi siis paisuttaa menneen maailman rahasummia huomioimalla aikakauden huokeat hinnat. Viime vuosina inflaatio on ollut poikkeuksellisen hidasta, mutta pidemmällä aikavälillä hintatason muutokset ovat massiivisia. Toisaalta mikään summa vaikkapa vuonna 1960 ei olisi ollut riittävä, jotta sillä olisi voinut ostaa nykyaikaisen kännykän, Netflix-tilauksen tai syöpähoidon. Ruisleipää olisi saanut roimasti nykyistä enemmän, mutta monia asioita ei lainkaan. Aika kultaa muistoja, mutta väitän myös, että monet aikakauden kalleimmistakaan hyödykkeistä eivät olisi nykypäivän standardeilla kovin laadukkaita. Haluaisitko tehdä hiihtolenkin raskailla puusuksilla tai katsoa elokuvaa mustavalkoisesta kuvaputkitelevisiosta? Markkinoiden kalleimmissa urheiluautoissa oli epäilemättä James Bond -tyyliä, mutta jopa ne häviävät mukavuudessa ja luotettavuudessa nykypäivän keskihintaiselle perheautolle.

Mitä pidemmästä ajanjaksosta on kyse, sitä vähemmän tolkkua inflaation mittaamisessa on. Maailma on muuttunut liikaa. Yllättäen myös rahasumman suuruus vaikuttaa, sillä pienellä rahamäärällä ei tee enää paljonkaan. Menneisyydessä sillä olisi pystynyt ostamaan huomattavasti enemmän asioita, esimerkiksi legendaarisia viiden pennin irtokarkkeja. Sen sijaan miljardöörin ei kannattaisi suurin surminkaan siirtyä rahojensa kanssa menneisyyteen: rikkaalla on kaikkeen joka tapauksessa varaa, ja nykyisin vaihtoehtoja on enemmän. Aku Ankan vähäiset roposet ovat siis kutistuneet inflaation seurauksena, mutta Roope Ankan jättiomaisuus on kasvattanut ostovoimaansa. Eli onko hintataso noussut vai laskenut, jos satasella pystyi aikaisemmin ostamaan nykyistä enemmän, mutta 100 miljoonalla pystyi ostamaan nykyistä vähemmän?

Artesaanileipää ja pienpanimo-olutta

Virallisesti kuluttajahintaindeksi pyrkii mittamaan laatuvakioitua hintamuutosta. Ongelma on, ettei kukaan oikein tiedä, miten tämä olisi mahdollista. Joitakin tuotteiden laadunmuutokseen liittyviä korjauksia tehdään, mutta tosiasiassa lähes kaikkien tuotteiden ominaisuudet muuttuvat koko ajan enemmän tai vähemmän, eikä muutosten huomioiminen ole lainkaan yhtä helppoa kuin hintatietojen kerääminen. Toisinaan myös keksitään kokonaan uusia tuotteita.

Lääkkeiden hintojen nousua arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon lääkeaineiden vaikutus tautien paranemistodennäköisyyksiin. Pyykinpesukoneiden hintojen osalta vaikuttaa pesutulos ja pesuohjelmien valikoima. Vaatteiden kohdalla tärkeää on tietenkin ulkonäkö ja leivistä puhuttaessa maku. Jos tuotteiden muutokset pystyttäisiin huomioimaan paremmin, ei inflaatio olisi niin suurta kuin miltä se vaikuttaa. Todennäköisesti mittavirheen rooli on korostunut entisestään teknologisen kehityksen seurauksena.

Kuluttajahintojen nousu ei myöskään heijastu suoraan hyvinvointiin. Kun jonkin tuotteen hinta kallistuu, vähennetään sen kulutusta. Ihminen on sopeutuvainen eläin, ja reaktiot hintamuutoksiin vaimentavat inflaation tuomaa haittaa. Lopulta vaikutukset ovat aina yksilöllisiä, koska kenenkään kulutus ei vastaa täysin keskiarvoa. Yksilötasolla ratkaisevaa on se, miten juuri sinulle rakkaiden tuotteiden hinnat ovat sattuneet kehittymään, ja miten tilanteeseen sopeudut. Mitä joustavammalla asenteella pystyt hyväksymään hintojen vääjäämättömän muutoksen, sitä onnellisemmaksi tulet.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.