Tilastokeskuksen ennakollisen arvion mukaan bruttokansantuotteen volyymi nousi 2,2 prosenttia 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisestä neljänneksestä ennakollinen BKT nousi 0,6 prosenttia. Maaliskuussa kansantalouden kokonaistuotanto nousi 1,1 prosenttia vuoden takaa kuukausi-indikaattorin mukaan. Tammikuun ja helmikuun lukemia on korjattu ylöspäin, eli alkuvuosi sujui ensin raportoitua nopeammassa kasvussa. Alkutuotanto pieneni maaliskuussa Tilastokeskuksen mukaan noin kaksi prosenttia vuoden takaisesta, jalostus pysyi suunnilleen vuodentakaisella tasollaan ja palvelut kasvoivat noin puolitoista prosenttia.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan vuoden 2019 alun bruttokansantuotteen nousu on ennakkotiedon perusteella hieman odotettua vahvempaa, joskin maaliskuun luvut kertovat nousun olevan hiipumassa. Ulkomaankauppa ei tällä hetkellä tue talouskasvua, ja maailmantaloudessa nähty heikentyvä kehitys yhdessä kauppasodan kanssa uhkaavat heikentää kysyntää suomalaisille investointihyödykkeille. Rakentamisbuumi on kääntymässä loivaan luisuun. Kotitalouksien ostovoima nousee edelleen, mikä auttaa ylläpitämään kasvua kulutuksessa mukaan lukien palvelut. Työn tuottavuus nousi hieman, mikä on positiivista viime vuoden heikon kehityksen jälkeen. Kuukausi-indikaattorin trendi on alkuvuonna noussut vajaan kahden prosentin vauhtia ja Kuoppamäen mukaan on realistista odottaa koko vuoden bruttokansantuotteen nousunkin jäävän alle kahteen prosenttiin.
Hallitusneuvottelut ovat käynnistyneet Säätytalolla mutkistuvassa taloustilanteessa, missä kansainvälisen suhdanteen tuoma myötätuuli on hiipumassa ja väestön ikääntyminen edellyttää rakenteellisia toimia monella rintamalla, kuten terveyspalveluissa ja työmarkkinoilla. Valtio velkaantuu edelleen kolmen vuoden nousukauden jälkeen ja ikääntymisen aiheuttamat kustannuspaineet odottavat 20-luvulla. Finanssipolitiikan liikkumavara onkin kapea, eivätkä tuoreet tilastotiedot rohkaise odottamaan jakovaran paisumista. Paniikkiinkaan ei toisaalta ole syytä: Suomen talouden kilpailukyky on kohentunut ja talouskasvu oli alkuvuodesta parempaa kuin euroalueella keskimäärin. Ennakkotiedon mukaan euroalueen BKT nousi ensimmäisellä neljänneksellä vain 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Talouskasvun eväät ovat kuitenkin tyrehtymässä myös Suomessa, ellei hallitus onnistu nostamaan työllisyysastetta, lisäämään tuottavuutta parantavia investointeja ja vähintäänkin säilyttämään yritysten kilpailukykyä.
Lähteet:
http://www.tilastokeskus.fi/til/ktkk/2019/03/ktkk_2019_03_2019-05-15_tie_001_fi.html
