Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Jäähyväiset kasvulle

Ainoa valoisa puoli tämän hetkisissä luvuissa on se, että vienti on vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vetänyt edelleen varsin mukavasti, kirjoittaa Jukka Appelqvist.

Suomen talouden kasvu hidastui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Bruttokansantuote nousi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia viime vuodesta. Lukemat ovat tuntuvasti Tilastokeskuksen pari viikkoa sitten julkaisemia ennakollisia tietoja alhaisempia. Silloin vuoden ensimmäisen neljänneksen arvioitiin vielä kasvaneen 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,2 prosenttia viime vuodesta. Vuositason kasvun hidastumiseen vaikuttaa myös se, että tämän aamun julkistuksessa viime vuoden lopun tietoja korjattiin alaspäin.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan aamun julkistuksesta on vaikea löytää kovin paljon positiivista. Erityisesti kotimainen kysyntä supistui tuntuvasti, kun sekä yksityinen kulutus että investoinnit laskivat viime vuoden lopusta. Oikeastaan ainoa valoisa puoli luvuissa on se, että vienti on vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vetänyt edelleen varsin mukavasti. Viime vuoteen verrattuna vienti oli lähes neljän prosenttia korkeammalla tasolla. Pelkän viennin varaan ei voi kasvua kuitenkaan laskea. Eteenkään kun hyvin on tiedossa, että jatkossa maailmantaloudessa nähty heikentyvä kehitys yhdessä kauppasodan kanssa uhkaavat heikentää kysyntää suomalaisille investointihyödykkeille.

Bruttokansantuotteen kasvua tuki hieman yllättäen tuonnin voimakas supistuminen, joka nostaa nettoviennin kasvukontribuutiota entisestään. Viime vuodesta tuonti supistui lähes pari prosenttia. Tuonnin heikkous kytkeytyy myös yksityisen kulutuksen laskuun. Yksityinen kulutus oli sekä viime vuotta että vuoden viimeistä neljännestä alempana, mikä on yllättävää nousukauden loppuvaiheessa. Työllisyys ja palkat ovat kohentuneet jo pitkään, minkä voisi olettaa vauhdittavan kulutusta tuntuvastikin. Laskun taustalla vaikuttaa ainakin autokaupan heikko kehitys, mikä liittyy osaltaan päästömittaustavan muutosten tuomiin tilapäisiin markkinahäiriöihin. Osaltaan yksityisen kulutuksen vaisua kehitystä selittää myös viime vuosien alhainen säästämisaste. Vaikuttaa siltä, että kasvaneita tuloja laitetaan tällä hetkellä aika paljon säästöön, eikä kulutukseen. Näistä lähtökohdista voi yksityisen kulutuksen ennustaa elpyvän vielä kuluvan vuoden aikana, mutta kovin huikeisiin kasvulukuihin tuskin päästään.

Appelqvistin mukaan bruttokansantuotteen nousun taittumisen voi olettaa synnyttävän huolia Säätytalolla. Selvää on, ettei hallitusohjelmaa kannata tehdä viimeisimpien neljännesvuosittaisten kasvulukujen varaan. Realismia voi silti toivoa. Nopeimman syklisen elpymisen vaihe on Suomessa ohi, ja jatkossa on totuttava uuteen tilanteeseen, kun korkeasuhdanne vaihtuu arkeen ja samalla väestön ikääntyminen kasvattaa menopainetta. Tällä hetkellä taloutta jarruttavat useat tekijät. Kotimaassa työllisyyden nousu on pysähtynyt ja kasvun moottorina toiminut kaupunkien rakennusbuumi on hidastumassa, mikä supistaa investointeja. Vienti sinnittelee yhä kohtalaisesti, mutta maailmankaupan hidastuminen ei lupaa senkään osalta erityisen ruusuista tulevaisuutta.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.