Tilastokeskuksen kuluttajien tunnelmia mittaava luottamusindikaattori oli toukokuussa -1,8 kun huhtikuun lukema oli -1,7 ja viime vuoden keväällä korkeimmillaan 4,9. Indikaattorin mittaushistorian keskiarvo on 0,8, joten luottamus on keskimääräistä matalammalla. Toisaalta tilastokeskus uudisti kyselyn ja historia on lyhyt. Luottamusindikaattorin osatekijöistä kuluttajien näkemys oman taloutensa nykytilanteesta ja myös odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua paranivat hieman huhtikuuhun verrattuna. Sen sijaan odotus Suomen talouden kehityksestä heikkeni. Rahankäyttöaikeet kestotavaroihin pysyivät ennallaan, ja näitä aikeita oli Tilastokeskuksen mukaan keskimääräistä enemmän toukokuussa. Kuluttajien arvio rahatilanteesta juuri nyt oli tavallista korkeampi.
Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkistaman suhdannetiedustelun mukaan yritysten näkymät olivat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa toukokuussa, eikä mittavia muutoksia nähty suhteessa huhtikuuhun. Teollisuuden luottamusindikaattori nousi saldolukuun 1, kun huhtikuun lukema oli -1. Luottamus on pitkäaikaisen keskiarvotason 1 mukainen ja teollisuus arvioi tilauskannan hieman paremmaksi kuin huhtikuussa. Palvelualojen luottamus heikkeni aavistuksen.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luottamusindikaattorit kertovat kaiken kaikkiaan kotitalouksien vakaasta luottamuksesta oman talouden näkymiin, vaikka uutiset talouskasvun hidastumisesta maailmalla ovat horjuttaneet uskoa yleiseen nousukauden jatkumiseen. Indikaattorit kertovat myös nousukauden ripeän vaiheen jääneen taakse, vaikka talouskasvu näyttäisi jatkuvan maltillisesti ainakin lähikuukausina. Kotitalouksien positiivinen arvio rahatilanteesta heijastelee työmarkkinoiden hyvää virettä, joka on tuonut työllistyneille ja työllisille lisää ostovoimaa. Kuluttajien asunnonostoaikeet olivat varsin korkealla tasolla verrattuna vanhan kuluttajabarometrin havaintoihin.
Yritysten luottamusmittarit ovat pysyneet vakaina viime kuukausina, mutta ne ovat varsin keskimääräisellä tasolla, eivätkä kovin vahvoja EU vertailussa. Kuoppamäen mukaan rakentamisen luottamuksen pysyminen melko vahvana vähentää pelkoja rakennusalan syöksystä taantumaan, vaikka uudistuotanto hidastuu kuluvana vuonna. Korjausrakentaminen voi kompensoida osan uudistuotannon laskusta.
Kuoppamäen mukaan luottamusmittarit ovat kaikkiaan edelleen rohkaisevan vakaita, mutta kansainvälinen suhdannekehitys ratkaisee Suomen talouden tulevan suunnan. Tällä hetkellä kansainvälinen talous ei tarjoa vahvaa vetoapua ja yritykset joutuvat kilpailemaan tilauksista aiempaa ankarammin. Työmarkkinoiden myötätuuli ei myöskään näyttäisi jatkuvan yhtä vahvana kuin viime vuonna, sillä viimeisimmät työmarkkinatilastot kertovat aikaisempaa vaisummasta työllisyyden noususta. Palkat ovat toki yhä nousussa, mutta viennin kilpailukyvyn vuoksi niiden pitäisi nousta vain maltillisesti. Voitto jääkiekon MM-kisoissa voi tuoda tilapäisen buustin kulutukseen, mutta sillä tuskin on pitkäaikaisia vaikutuksia luottamukseen. Tulevan hallituksen kannattaisi pitää huolta yritysten kilpailuedellytyksistä ja myös kotimaisesta ostovoimasta, joka tukisi palvelualojen työllisyyttä, mikäli työllisyysastetta halutaan nostaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkistaman suhdannetiedustelun mukaan yritysten näkymät olivat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa toukokuussa, eikä mittavia muutoksia nähty suhteessa huhtikuuhun. Teollisuuden luottamusindikaattori nousi saldolukuun 1, kun huhtikuun lukema oli -1. Luottamus on pitkäaikaisen keskiarvotason 1 mukainen ja teollisuus arvioi tilauskannan hieman paremmaksi kuin huhtikuussa. Palvelualojen luottamus heikkeni aavistuksen.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luottamusindikaattorit kertovat kaiken kaikkiaan kotitalouksien vakaasta luottamuksesta oman talouden näkymiin, vaikka uutiset talouskasvun hidastumisesta maailmalla ovat horjuttaneet uskoa yleiseen nousukauden jatkumiseen. Indikaattorit kertovat myös nousukauden ripeän vaiheen jääneen taakse, vaikka talouskasvu näyttäisi jatkuvan maltillisesti ainakin lähikuukausina. Kotitalouksien positiivinen arvio rahatilanteesta heijastelee työmarkkinoiden hyvää virettä, joka on tuonut työllistyneille ja työllisille lisää ostovoimaa. Kuluttajien asunnonostoaikeet olivat varsin korkealla tasolla verrattuna vanhan kuluttajabarometrin havaintoihin.
Yritysten luottamusmittarit ovat pysyneet vakaina viime kuukausina, mutta ne ovat varsin keskimääräisellä tasolla, eivätkä kovin vahvoja EU vertailussa. Kuoppamäen mukaan rakentamisen luottamuksen pysyminen melko vahvana vähentää pelkoja rakennusalan syöksystä taantumaan, vaikka uudistuotanto hidastuu kuluvana vuonna. Korjausrakentaminen voi kompensoida osan uudistuotannon laskusta.
Kuoppamäen mukaan luottamusmittarit ovat kaikkiaan edelleen rohkaisevan vakaita, mutta kansainvälinen suhdannekehitys ratkaisee Suomen talouden tulevan suunnan. Tällä hetkellä kansainvälinen talous ei tarjoa vahvaa vetoapua ja yritykset joutuvat kilpailemaan tilauksista aiempaa ankarammin. Työmarkkinoiden myötätuuli ei myöskään näyttäisi jatkuvan yhtä vahvana kuin viime vuonna, sillä viimeisimmät työmarkkinatilastot kertovat aikaisempaa vaisummasta työllisyyden noususta. Palkat ovat toki yhä nousussa, mutta viennin kilpailukyvyn vuoksi niiden pitäisi nousta vain maltillisesti. Voitto jääkiekon MM-kisoissa voi tuoda tilapäisen buustin kulutukseen, mutta sillä tuskin on pitkäaikaisia vaikutuksia luottamukseen. Tulevan hallituksen kannattaisi pitää huolta yritysten kilpailuedellytyksistä ja myös kotimaisesta ostovoimasta, joka tukisi palvelualojen työllisyyttä, mikäli työllisyysastetta halutaan nostaa.
