Talouden kasvu jatkui vauhdikkaana vuoden toisella neljänneksellä, vaikka vahvat ennakko-odotukset eivät täyttyneet. Suomen bruttokansantuote nousi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia viime vuodesta. Talouden kasvu jatkui siis hyvänä, mutta jäi selvästi hitaammaksi kuin pari viikkoa sitten julkistetussa ennakollisessa tiedossa. Silloin Tilastokeskus oli nostattanut odotuksia kattoon ennakoimalla peräti 0,9 prosentin kasvua. Voidaankin sanoa, että suhdanne jatkui vahvana, mutta odotuksiin suhteutettuna luvut olivat lievä pettymys. Myös alkuvuoden lukuja korjattiin hieman alaspäin.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan optimistiset ennakkotiedot tuntuivat koko ajan hieman liian hyviltä ollakseen totta, joten toteutuneisiin lukuihin on syytä olla tyytyväinen. Positiivista on, että yksityisen kulutus toipui aneemisen alkuvuoden jälkeen, vaikka heikosti sujunut autokauppa painaa lukuja edelleen alaspäin. Suomessa työllisyyden ja palkkojen nousun synnyttämä positiivinen kierre tuki yhä kotimaista kysyntää keväällä kansainvälisen talouden uhkien keskellä. Myös rakennusinvestoinnit kasvoivat edelleen.
Myönteistä aamun julkistuksessa oli kasvun laaja-alaisuus. Kaikki bruttokansantuotteen keskeiset alaerät paranivat samanaikaisesta. Viime vuoteen verrattuna vienti nousi peräti 4,1 prosenttia, tosin heilunta on suurta, ja edelliseen neljännekseen verrattuna vienti supistui. Viennin osalta kasvu oli lähes kokonaan palveluiden varassa tavaraviennin jäädessä vaatimattomammaksi.
Investoinnit jatkoivat hitaassa, mutta vakaammassa kasvussa ja olivat reilun prosentin viime vuoden tasoa ylempänä. Investointien osalta kasvussa oli edelleen rakentaminen, vaikka toimialan suhdannekäännettä on odoteltu jo pitkään. Sekä teolliset investoinnit että T&K-investoinnit jatkuivat sen sijaan varsin vaisuina.
Appelqvistin mukaan ei kannata kuitenkaan tuudittautua valheelliseen hyvänolontunteeseen kevään väkevien kasvulukujen seurauksena. Kevät on ollutta ja mennyttä, ja kasvu tulee olemaan jatkossa tuntuvasti hitaampaa.
- Hieman tuntuu tylsältä synkistellä vaikka kasvuluvut ovat näinkin pirteitä. Monet indikaattorit viittaavat kuitenkin tahdin hiipuvan jatkossa. Työllisyys ei enää nouse, rakentamisen investoinnit kääntyvät laskuun, ja epävarmuus painaa kansainvälistä kauppaa. Saattaa olla, että vuoden toinen neljännes jäi viimeiseksi näin vauhdikkaan nousun jaksoksi pitkään aikaan, eli siitä kannattaa nautti nyt, toteaa Appelqvist.
Danske Bank julkaisee seuraavan suhdanne-ennusteen 24.9.
Lähteet:
Tilastokeskus
