Jaa

Uusi päivä, uusi tviitti

Viime viikolla Donald Trump sai sijoittajat hermostumaan tviittaamalla jälleen kauppasodasta. Tällä kertaa Yhdysvaltojen presidentti kertoi asettavansa tuontitullit sellaiselle Kiinan tuonnille, jolla ei ollut vielä mitään tulleja tähän mennessä. Markkinat tulevatkin taas tästä eteenpäin keskittymään enemmän kauppasotauutisiin.

Kevenevä rahapolitiikka, raskaampi kauppapolitiikka

Ennen kuin Trump riehaantui Twitterissä, sijoittajat seurasivat tarkkaan Yhdysvaltojen keskuspankkia Fediä sen leikatessa ohjauskorkoa. Markkinoiden ensireaktio oli sekalainen – osakkeet laskivat heti kokouksen jälkeen, mutta nousivat myöhemmin. Vaikka Fed leikkasi ohjauskorkoa 25 korkopisteellä, se myös antoi ymmärtää, että tämä on kesken suhdannesykliä tehtävä yksittäinen liike eikä ensimmäinen koronlasku usean koronlaskun sarjassa. Kuitenkin Fed lisäsi, että uudet koronlaskut ovat mahdollisia. Uskomme, että Fedin tarkoitus on todellakin keventää rahapolitiikkaa ilman, että he antavat markkinoille viestin, että kyseessä on taantuman vuoksi tehtävä koronlaskujen sarja. Keskuspankki ei siis halua, että heidän toimet saavat sijoittajat uskomaan taantuman olevan nurkan takana. Vaikka Fedin koronlasku oli ”haukkamainen”, kauppasodan tuoma epävarmuus, alhainen talouskasvu ja sitkeän alhainen inflaatio saavat meidän odottamaan lisää toimia Fediltä ja uskommekin, että loppuvuoden aikana nähdään vielä kaksi koronlaskua lisää. Kevenevä rahapolitiikka tukee osakkeita, ja koska turvasatamana pidettyjen valtionlainojen korot ovat jo erittäin alhaisilla tasoilla, ovat sijoittajat enenevissä määrin kiinnostuneita korkeamman koron ja korkeamman riskitason korkosijoituksista. Näihin lukeutuvat muun muassa yrityslainat ja kehittyvien markkinoiden lainat.

Viime viikon dramaattisin hetki oli tietenkin kauppasodan uudelleenkäynnistyminen. Trump tviittasi, että loputkin 300 miljardia Kiinan tuonnista Yhdysvaltoihin asetetaan nyt 10 %:n tuontitullin alaisiksi. Luonnollisesti osakemarkkinat reagoivat tähän voimakkaan negatiivisesti, ja laskussa olivat etenkin eurooppalaiset osakkeet. Lisätuontitullit rasittavat talouskasvua entistäkin enemmän. Vaikutus kuitenkin vaihtelee alueesta ja toimialasta toiseen. Tähän mennessä, amerikkalaiset osakkeet ovat kärsineet vähiten kauppasodan vaikutuksista, kun taas eurooppalaiset ja kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat kokeneet kovimman kohtalon. Uudet tuontitullit voivat vaikuttaa negatiivisesti kauppaliitännäisiin toimialoihin kuten teollisuuteen, perusteollisuuteen ja puolijohdeyhtiöihin. Kauppasodan tuoma epävarmuus on suurin syy siihen miksi olemme neutraalissa painossa kaikissa toimialoissa sijoitusnäkemyksessämme. Tästä eteenpäin tarkkailemme mielenkiinnolla kuinka kevenevä rahapolitiikka Yhdysvalloissa ja Euroopassa sekä Kiinan talouspoliittinen elvytys tasapainottavat kauppasodan negatiivisia vaikutuksia. Viimeisimmät tapahtumat tuovat mukanaan epävarmuutta markkinoille, mutta rahapoliittinen elvytys ja yhä hyvällä tasolla olevat talouden ajurit kuten yksityiskulutus saavat meidät pitämään osakkeet ylipainossa ja korkosijoitukset alipainossa.

Trumpin ja talouslukujen sulattelua

Tällä viikolla sijoittajien mielenkiinto kohdistuu kauppasotauutisiin. On myös kiinnostavaa kuulla muuttuuko Fedin kommentointi kyyhkymäisempään suuntaan kauppasodan kiihdyttyä; tämä muutos olisi positiivista markkinoille. Meillä on siis edessämme hyvin uutisvirtapainotteinen viikko.

Talousluvuista on maanantaina julkaisuvuorossa Euroopasta heinäkuun lopulliset ostopäällikköindeksiluvut. Jos lukua viilataan yllättäen alaspäin, sijoittajat saattavat odottaa Euroopan keskuspankilta aiempia odotuksia voimakkaampaa elvytystä. Yhdysvalloista on luvassa myös maanantaina ISM palveluostopäällikköindeksi – tähän saakka luku on pitänyt hyvin pintansa, kun taas teollisuuden puolella lukemat ovat olleet laskussa. Perjantaina julkaistaan Japanista ja UK:sta BKT-kasvulukuja. Fitchin* odotetaan myös julkaisevan Italian luottoluokituksen, joka saattaa käynnistää keskustelun Italian epävakaasta taloustilanteesta.

*Fitch on yksi kolmesta kansallisesti tunnustetusta tilastollisesta luokituslaitoksesta, jonka Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio nimitti vuonna 1975.

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.