Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Työllisyys polkee paikallaan

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan heinäkuun työllisyyslukemat olivat juuri niin vaisut kuin osattiin pelätä. Työllisyystilanne on kuitenkin historiallisesti ajatellen edelleen hyvä, mutta minkäänlaista kasvua ei ole nähtävissä.

Työllisyyskehitys jatkui vaakatasossa heinäkuussa. Työllisenä oli Tilastokeskuksen mukaan jopa hieman vähemmän väkeä kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendi oli 72,4. Aamun julkistuksen mukaan työllisyysasteen trendi on säilynyt muuttumattomana jo viime vuoden joulukuusta saakka. Kuukausitason arvioihin liittyy pientä epävarmuutta, mutta täysin selvää on tässä vaiheessa, ettei työllisyysaste ole enää tänä vuonna ollut sanottavammin nousussa.

Työttömien määrä oli yhä laskussa viime vuoteen verrattuna. Heinäkuussa oli työttömänä 169 000 henkeä, mikä on 14 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrän supistuminen selittyy kuitenkin suurelta osin viime vuoden loppupuolella toteutuneella kehityksellä, jonka seurauksena työttömyys on edelleen viime kesän tasoa alempana. Työttömyysasteen trendi oli 6,6 prosenttia, eikä sekään ole enää alentunut tammikuun jälkeen.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan heinäkuun lukemat olivat juuri niin vaisut kuin osattiin pelätä. Trendikuvaajat eivät tällä hetkellä hievahda mihinkään, mikä ei jätä kovin paljon tulkinnanvaraa työllisyyskehitystä arvioitaessa. Työllisyystilanne on historiallisesti ajatellen edelleen hyvä, mutta minkäänlaista kasvua ei ole nähtävissä. Tilanne on huolestuttava myös Antti Rinteen hallituksen kannalta, koska julkisen talouden tasapainottamisessa kaikki toivo on laskettu työllisyysasteen nousun varaan.

Heinäkuun luvut vahvistavat entisestän arviota siitä, että ilman lisätoimia työllisyyden nousu ei tule toteutumaan. Huolestuttavaa aamun luvuissa oli se, että työvoiman määrä supistui jo toista kuukautta peräkkäin. Työmarkkinoiden hämmentävä piirre on tällä hetkellä avoimien työpaikkojen valtava määrä suhteessa työnhakijoihin. Heinäkuussa oli työ- ja elinkeinotoimistoissa avoimena peräti 100 000 työpaikkaa, mikä on 8400 viime vuoden valmiiksi korkeaa lukua enemmän. Työvoiman kääntyminen laskuun kertoo kuitenkin siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä ainakaan ilman uusia politiikkatoimia.

Työmarkkinoilla asetelmat ovat jännittävät pian virallisesti käynnistyvää syksyn työmarkkinakierrosta ajatellen. Kiky-tuntien lisäksi kovaa vääntöä käydään palkoista.

- Niukkuus työvoimasta ja pitkään jatkunut nousukausi tuovat palkkoihin painetta ylös. Toisessa vaakakupissa painavat synkkenevät pilvet suhdannetaivaalla. Hyvässä muistissa ovat vielä katastrofaaliset sopimukset, joita solmittiin ennen finanssikriisiä, mikä vaikeutti sopeutumista laskukauteen ja johti kilpailukyvyn rapautumiseen, jota on jouduttu paikkailemaan vuosien ajan. Toivottavasti samoja virheitä ei nyt toisteta, toteaa Appelqvist.

Lähteet:

Tilastokeskus

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.