Jaa

Loma loppui – kuinka sujuu sijoittajan paluu arkeen?

Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto vastaa neljään tärkeään kysymykseen, joita sijoittajien tulisi kesäloman lopulla pohtia.

1. Mitkä olivat kesän tärkeimmät tapahtumat sijoittajan näkökulmasta?

Kesä tarjoili alkuvuoden tapaan runsaasti medianäkyvyyttä saaneita poliittisia tapahtumia. Iranin edustalla sijaitsevan Hormuzinsalmen jännitteet ja Boris Johnsonin valinta Ison-Britannian uudeksi pääministeriksi voivat vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin pitkällä aikavälillä, mutta toistaiseksi niiden vaikutukset ovat olleet lieviä. Toisaalta Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota, jonka aselepo kesti vain kuukauden, sai aikaan huomattavaa liikehdintää rahoitusmarkkinoilla: sekä korot että osakekurssit sukelsivat.

Keskuspankit ovat onneksi tasapainottaneet tilannetta siirtymällä kiristyvästä rahapolitiikasta elvyttävään. Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski ohjauskorkoaan odotetusti.

Jonkin verran muiden tapahtumien varjoon jäänyt myönteinen asia on, että Yhdysvallat on poistanut velkakaton käytöstä kahdeksi vuodeksi. Aihe oli aiemmin näkyvästi otsikoissa, sillä jos valtio ei velkakaton saavutettuaan enää saa lainaa, sillä on edessään konkurssi. Siltä siis nyt vältytään. Ennen velkakaton poistamista Yhdysvaltain talouspolitiikka uhkasi muuttua suorastaan kasvua haittaavaksi, sillä maa ei velkakaton vuoksi olisi pystynyt rahoittamaan talouspoliittisia toimia. Nyt kun tätä riskiä ei ole, kasvunäkymät ovat myönteiset paitsi Yhdysvalloissa myös maailmanlaajuisesti.

2. Millainen maailmantalouden ja sijoitusmarkkinoiden terveydentila on tällä hetkellä?

Taloustilanne ei viime aikoina ole ollut erityisen suotuisa, mutta selkeitä kriisinkään merkkejä ei ole näkyvissä. Teollisuudella näyttää edelleen menevän heikosti, mutta tasapainoa tuovat vahva palvelusektori ja tiukat työmarkkinat, jotka ylläpitävät palkkatasoa ja sitä kautta kuluttajien ostovoimaa.

Sijoitusmarkkinoilta ei heinäkuussa nähty varoitusmerkkejä, vaan osakekurssit nousivat maailmanlaajuisesti noin prosenttiyksikön verran ja Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat lyöneet uusia ennätyksiä, huolimatta Kiinan kanssa käytävän kauppasodan viimeviikkoisen kiristymisen aiheuttamasta merkittävästä takapakista. Heinäkuisen osakekurssien maailmanlaajuisen nousun voidaan katsoa olevan keskuspankkien ja niiden markkinoita suojaavan elvyttävän rahapolitiikan ansiota. Elokuun alkupäivinä kuitenkin hermostuneisuus lisääntyi osakemarkkinoilla Kiinan esitellessä mahdollisia vastatoimia tuontitulleihin.

Taantumaa ei näkemyksemme mukaan ole odotettavissa tulevan vuoden aikana, ja odotamme taloustilanteen kääntyvän. Voi kuitenkin olla, että muutosta saadaan odottaa aiempaa arviotamme pidempään, jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toteuttaa uhkauksensa tullimaksujen nostamisesta Kiinasta tuotaville tuotteille, ja Kiina vastaa omalla korotuksellaan.

Nyt käynnissä oleva toisen kvartaalin tulosjulkistuskausi on yleisesti ottaen ollut kohtuullinen, sillä monet yritykset ovat ylittäneet odotukset. Suureen juhlaan ei kuitenkaan ole syytä, sillä tulosjulkistuksia edeltäneet odotukset olivat heikot.

3. Missä on näkemyksesi mukaan suurin tuottopotentiaali?

Pidämme edelleen osakkeiden tuottopotentiaalia joukkolainoja houkuttelevampana. Korot ja niiden myötä joukkolainojen tuotot ovat erittäin alhaiset, ja lisäksi keskuspankit pyrkivät torjumaan kauppasodan kielteisiä vaikutuksia elvyttävällä rahapolitiikalla. Se tukee talouskasvua ja parantaa yritysten kannattavuutta.

Siksi salkuissamme on edelleen pieni osakkeiden ylipaino, ja osakkeista ylipainossa ovat tällä hetkellä eurooppalaisosakkeet ja alipainossa japanilaisosakkeet.

Seuraamme kuitenkin tilanteiden kehittymistä tiiviisti, ja pieni osakeylipaino on osoitus siitä, että näemme markkinoilla riskejä keskuspankkien keventyvästä rahapolitiikasta huolimatta. Siksi suosittelemme myös yleisesti sijoittamaan laatuosakkeisiin, jotka maksavat osakkaille järkeviä osinkoja. Alhaisen korkotason myötä monet sijoittajat ovat joukkolainojen heikkojen korkotuottojen vuoksi keskittyneet osinko-osakkeisiin, mikä voi tukea osinko-osakkeiden kehitystä. Laadukkaat osinko-osakkeet ovat tyypillisesti vakaampia epävarmoina aikoina, mikä on tärkeä ominaisuus nyt, kun ilmassa on paljon poliittisia epävarmuustekijöitä.

4. Mitkä tekijät vaikuttavat tulevina kuukausina eniten rahoitusmarkkinoiden kehitykseen?

Kauppasota on nyt ja jatkossa merkittävä tekijä, eikä se raukea aivan hetkessä. Elokuu on historiallisesti ollut vaikea kuukausi osakemarkkinoilla, erityisesti Yhdysvalloissa – tulosjulkistusten voima hiipuu ja sijoittajat lomailevat, joten kaupankäyntiä on vähemmän ja silloin kurssilaskuun ei tarvita paljonkaan negatiivista uutisointia. Kauppasodan kiihtyminen on sijoittajille kuin punainen vaate. Siksi osakemarkkinoilla on lähiaikoina odotettavissa normaalia suurempaa heiluntaa. Odotamme kuitenkin, että keskuspankit jatkavat osakemarkkinoita tukevaa rahapolitiikkaa.

Brexitin määräaikaan on enää alle kolme kuukautta. Mitä lähemmäs 31.10. tulee, sitä enemmän medianäkyvyyttä brexit saa. Sillä puolestaan voi olla vaikutuksia erityisesti Euroopan osakemarkkinoihin ja punnan kurssiin. Boris Johnson vaikuttaisi olevan edeltäjäänsä Theresa Mayta huomattavasti suurempi sopimuksettoman brexitin puolestapuhuja, mutta se ei tarkoita, että Ison-Britannian alahuoneen valtasuhteet olisivat muuttuneet. Matka enemmistöön missä tahansa brexitiin liittyvässä asiassa on yhä pitkä, ja arvioimme, että todennäköisin lopputulema on jälleen uusi määräajan pidennys tai uudet parlamenttivaalit.

Keskuspankkien ja niiden jäsenten kommentit ovat toinen merkittävä tekijä tulevina kuukausina, sillä ne kertovat rahapoliittisen elvytyksen laajuudesta ja tahdista. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä toimenpiteitä tehtävänsä loppusyksystä jättävä Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ehtii saada läpi. Lokakuun puolivälissä pidettävän EU-huippukokouksen odotetaan nimittävän Draghin seuraajaksi Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n entisen pääjohtajan, ranskalaisen Christine Lagarden.

Mitä yrityksiin tulee, seuraamme erityisesti kommentteja kauppasodan vaikutuksista tuloksiin ja näkymiin.

Kirjoittaja on Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.

Lisää luettavaa sijoittamisesta


Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.