Tilastokeskuksen ennakollisen arvion mukaan bruttokansantuotteen volyymi nousi 1,8 prosenttia vuodentakaisesta 2019 toisella neljänneksellä. Edellisestä neljänneksestä ennakollinen BKT nousi 0,9 prosenttia. Kesäkuussa kansantalouden kokonaistuotanto nousi 2,2 prosenttia vuoden takaa kuukausi-indikaattorin mukaan. Alkutuotanto pieneni kesäkuussa Tilastokeskuksen mukaan yli 7 prosenttia vuoden takaisesta, jalostus kasvoi 2 prosenttia ja palvelut kasvoivat noin 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Vahva kasvu oli siis suurelta osin palveluiden varassa.
Pääekonomistimme Pasi Kuoppamäen mukaan vuoden 2019 toisen neljänneksen bruttokansantuotteen nousu on ennakkotiedon perusteella hieman odotettua vahvempaa. Lukuja tosin tarkennetaan vielä monta kertaa ja usein muutokset ennen lopullista arviota ovat suuria. Kotimainen kysyntä näyttää paisuttaneen palveluiden roolia talouskasvussa, eli talouskasvu on suurelta osin kotimaisen ostovoiman varassa. Ulkomaankauppa ei tällä hetkellä tue talouskasvua, ja maailmantaloudessa nähty heikentyvä kehitys yhdessä kauppasodan kanssa uhkaavat heikentää kysyntää suomalaisille investointihyödykkeille. Rakentamisbuumi on kääntymässä loivaan luisuun. Kotitalouksien ostovoima nousee edelleen, etenkin työllisten tienaama palkkasumma nousi keväällä reipasta vauhtia, mikä auttaa ylläpitämään kasvua kulutuksessa mukaan lukien palvelut. Inflaatio oli heinäkuussa vain 0,8 prosenttia ja korot laskevat entisestään, mikä tukee kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Kotitaloudet laittavat tosin samalla aiempaa suuremman siivun tuloistaan säästöön. Tehdyt työtunnit olivat Tilastokeskuksen mukaan työpäiväkorjattuna suunnilleen vuodentakaisella tasolla, joten työn tuottavuus nousi, mikä on hyvä uutinen viime vuoden heikon kehityksen jälkeen.
Kuukausi-indikaattorin trendi on alkuvuonna noussut vajaan kahden prosentin vauhtia ja Kuoppamäen mukaan on realistista odottaa koko vuoden bruttokansantuotteen nousunkin jäävän selvästi alle kahteen prosenttiin. Toisen neljänneksen vahvat luvut hälventävät huolia taantuman uhasta, mutta eivät kerro uuden nousukauden alkamisesta, sillä kansainvälinen toimintaympäristö pysyy huolestuttavana ja samalla kotimainen investointivilkkaus hiipuu. Loppukesän uutiset yrityksistä kertovat pikemminkin varovaisuudesta kuin kasvuhuumasta.
Kuoppamäen mukaan alkuvuoden luvut kertovat talouskasvun jäävän tänä vuonna todennäköisesti kolmea edellisvuotta heikommaksi. Rinteen hallitukselle kasvuvauhdin hiipuminen tarkoittaa hallitusneuvotteluissa ennakoitua suurempia haasteita. Kansainvälisen suhdanteen tuoma myötätuuli on hyytymässä ja työllisyysasteen nousu on jo pysähtynyt. Talouskasvun tarjontapuolen eväätkin ovat tyrehtymässä, ellei hallitus onnistu nostamaan työllisyysastetta, lisäämään tuottavuutta parantavia investointeja ja vähintään säilyttämään yritysten kilpailukykyä. Kotimaisen ostovoiman nousu on lähitulevaisuudessa harvoja kasvua tukevia tekijöitä, joten kiristyvä verotus tyrehdyttäisi yhden harvoista talouskasvua tukevista tekijöistä. Valtio velkaantuu edelleen kolmen vuoden nousukauden jälkeen ja ikääntymisen aiheuttamat kustannuspaineet odottavat 20-luvulla. Finanssipolitiikan liikkumavara onkin kapea, eivätkä tuoreet tilastotiedot rohkaise odottamaan jakovaran paisumista. Paniikkiinkaan ei toisaalta ole syytä, Suomen talouden kilpailukyky on kohentunut ja talouskasvu riittää toistaiseksi ainakin ylläpitämään työllisyyttä. Suomen valtion ennätysmatalat korot mahdollistaisivat järkevien ja kestävien talouden toimintaedellytyksiä tukevien investointien toteuttamisen, mutta voi olla vaikea saavuttaa laajaa konsensusta siitä, mitä nämä voisivat olla.
Tilastokeskus julkaisee tarkemman arvion bruttokansantuotteen kehityksestä 30.8. ja Danske Bank päivittää suhdanne-ennusteen syyskuun puolivälissä.
