Jaa

Ekonomistin pikakommentti: Kuluttajien luottamus talouden tulevaisuuteen koetuksella elokuussa

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luottamusindikaattorin osatekijöistä kuluttajien näkemys oman taloutensa nykytilanteesta parani hieman heinäkuuhun verrattuna.

Tilastokeskuksen kuluttajien tunnelmia mittaava luottamusindikaattori oli elokuussa -4,5, kun heinäkuun lukema oli -3,9 ja viime vuoden alussa korkeimmillaan +4,9. Indikaattorin mittaushistorian keskiarvo on 0,0, joten luottamus on keskimääräistä matalammalla. Toisaalta tilastokeskus uudisti kyselyn ja historia on lyhyt.

Luottamusindikaattorin osatekijöistä kuluttajien näkemys oman taloutensa nykytilanteesta parani hieman heinäkuuhun verrattuna. Sen sijaan odotus oman talouden ja Suomen talouden kehityksestä heikkeni. Rahankäyttöaikeita kuluttajilla oli Tilastokeskuksen mukaan keskimääräistä enemmän. Kuluttajien arvio rahatilanteesta juuri nyt oli keskimääräinen, ja ajankohtaa pidettiin yleisesti otollisena lainanotolle, mutta ei kestotavaroiden ostamiselle tai säästämiselle.

Elinkeinoelämän keskusliiton aamulla julkistaman suhdannetiedustelun mukaan yritysten näkymät olivat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa elokuussa, eikä mittavia muutoksia nähty suhteessa heinäkuuhun. Teollisuuden luottamusindikaattori nousi saldolukuun -2, kun heinäkuun lukema oli -4. Luottamus on pitkäaikaisen keskiarvotason 1 alle, ja teollisuus arvioi tilauskannan hieman tavanomaista pienemmäksi. Palvelualojen ja kaupan luottamus heikkenivät hieman, mutta rakennusalan luottamus piristyi ja ylitti edelleen pitkän aikavälin keskiarvon. 

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan luottamusindikaattorit kertovat kaiken kaikkiaan kotitalouksien vakaasta luottamuksesta oman talouden näkymiin, vaikka uutiset talouskasvun hidastumisesta maailmalla ovat merkittävästi horjuttaneet uskoa yleiseen nousukauden jatkumiseen. Indikaattorit kertovat myös nousukauden ripeän vaiheen jääneen jo monta kuukautta sitten taakse, vaikka suhdannekehitys näyttää melko vakaalta ainakin lähikuukausina. Kuluttajien positiivinen arvio oman talouden nykytilasta heijastelee työmarkkinoilla nähtyä hyvää virettä, joka on tuonut työllistyneille ja työllisille lisää ostovoimaa. Kuoppamäen mukaan työmarkkinat ovat kuitenkin kääntyneen nousun jälkeen vaakalentoon, eikä työllisyys näyttäisi lähitulevaisuudessa kohenevan. Reaaliansiot voivat kuitenkin edelleen paisua, mutta keskimäärin kuluttajat ovat suhtautuneet rahankäyttöön aiempaa varovaisemmin.

Yritysten luottamusmittarit ovat pysyneet melko vakaina viime kuukausina, mutta ne ovat laskeneet huippulukemista, ja myös aiemmin vahva palvelualojen luottamus on luisunut alaspäin. Kuoppamäen mukaan rakentamisen luottamuksen pysyminen melko vahvana vähentää pelkoja rakennusalan syöksystä taantumaan, vaikka uudistuotanto todennäköisesti hidastuu loppuvuonna. Korjausrakentaminen voi kompensoida osan uudistuotannon laskusta. Kuoppamäen mukaan luottamusmittarit ovat kaikkiaan edelleen rohkaisevan vakaita kotimarkkinan osalta, mutta heikentynyt  kansainvälinen suhdannekehitys ei auta Suomen vientiä. Tällä hetkellä kansainvälinen talous ei tarjoa vahvaa vetoapua ja yritykset joutuvat kilpailemaan tilauksista aiempaa ankarammin. Teollisuuden tilauskanta näyttääkin vähitellen sulavan. Hallituksen kannattaisi pitää huolta yritysten kilpailuedellytyksistä, mikä tukisi paitsi viennin lisäksi halukkuutta investoida Suomeen. Myös kotimaisesta ostovoimasta kannattaisi pitää huolta, koska se tukisi kotimaista kysyntää ja palvelualojen työllisyyttä.

Lähteet:
Tilastokeskus
Elinkeinoelämän keskusliitto

Kiinnostuitko?
Tervetuloa Danske Bankiin.