Joe Biden nousee seuraavaksi presidentiksi ja hän vannoo virkavalan 20.1.2021. Biden voitti odotettua pienemmällä marginaalilla tiukassa vaalissa. Ääniä lasketaan edelleen, mutta tulos on selvä. Äänestysprosentin nousu toi Trumpille itse asiassa enemmän ääniä, kun hän sai edellisissä vaaleissa, eli aika moni amerikkalainen oli tyytyväinen hänen politiikkaansa. Biden sai selvästi enemmän ääniä kansallisesti ja valitsijamiesten enemmistön, joten voittaja ei ole epäselvä, vaikka äänten laskuun liittyi tyypillisiä viiveitä ja republikaanisen puolueen ehdokas, istuva presidentti Donald Trump, pyrki haastamaan itsensä kannalta kielteisen vaalituloksen. Lopulta Yhdysvaltojen vahvat instituutiot osoittavat voimansa ja äänestäjien äänet ratkaisevat, kuten demokratiassa kuuluukin.
Bidenin voitto päättää Trumpin valtakauden, mutta demokraattinen puolue ei saanut toivomaansa värisuoraa, sillä republikaaninen puolue näyttäisi äänten laskun jatkuessa säilyttäneen enemmistön senaatissa. Tämä rajoittaa Bidenin mahdollisuuksia tehdä mieleistään politiikkaa. Politiikan suunta tulee kuitenkin muuttumaan. Vaalikampanjassa hän pyrki osoittamaan olevansa jakautunutta kansakuntaa yhdistävä ehdokas joka ajaa tavallisen työtätekevän amerikkalaisen asiaa. Biden kritisoi Trumpia myös esimerkiksi huonosta koronakriisin hoidosta. Retoriikka muuttunee selkeästi tasapainoisempaan suuntaan, mutta on epävarmaa, pystyykö presidentti tässä vaiheessa tekemään paljoa koronapandemian taltuttamiseksi.
Biden hävisi vaalit muutamissa vaa’ankieliosavaltioissa, kuten Floridassa, koska hän ei kaikesta huolimatta onnistunut politiikallaan vakuuttamaan suurta joukkoa amerikkalaisia. Floridan kuubalaistaustaiset siirtolaiset pitivät hänen vaalipuheitaan liian sosialistisina. Biden puhuukin ammattiyhdistysliikkeen tärkeydestä, haluaisi kiristää verotusta ja lisätä säätelyä. Bidenin ajama politiikka kuitenkaan tuskin muuttaisi Yhdysvaltojen linjaa kovin paljoa, etenkin kun kongressi on jakautunut. Vallanvaihto aiheuttaa myös itsetutkiskelua molemmille pääpuolueille. Vaalit voittaneet demokraatit jakautuvat perinteisen keskitien vanhan kaartin ja progressiivisen nuoremman polven edustajien välillä. Osa demokraateista kaipaa askelta sosialidemokraattiseen suuntaan. Biden itse on luultavasti lähempänä keskitietä. Republikaanit joutuvat puolestaan miettimään puolueen imagoa ja suuntautumista Trumpin aikakauden jälkeen. Menestys kongressivaaleissa kertoo puolueen kannatuspohjan olevan vahva.
Bidenin harjoittama politiikka tullee olemaan melko maltillista, ainakin Pohjoismaisesta näkökulmasta. Hänen ajamansa veronkorotukset koskisivat vain hyvin suurituloisia ja yritysverotukseen tuskin tehtäisiin merkittäviä korotuksia korona-aikana. Biden pyrkinee laajentamaan julkista terveysvakuutusta, hänhän oli varapresidenttinä Obaman kehittäessä Affordable Care Actin (obamacare) nimellä kulkevaa vakuutusjärjestelmää. Biden haluaisi nostaa minimipalkkaa, jonka nostamista 15 dollariin tunnilta floridalaisetkin kannattivat. Biden helpottaisi kansalaisuuden saamista paperittomille (dreamers) ja lisäisi työperäistä maahanmuuttoa. Biden luultavasti palauttaa Yhdysvallat Pariisin sopimuksen piiriin ja pyrkii leikkaamaan kasvihuonekaasujen päästöjä, mitä vastaan öljy- ja kaasuteollisuus tulevat lobbaamaan. Päästöleikkausten aikahorisontti on tosin pitkä ja monet osavaltiot harjoittavat jo edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Bidenin hallinto halunnee lisätä säätelyä, mutta siinä se törmää republikaaniseen senaattiin. Biden haluaa panostaa yli triljoona (miljoona miljoonaa tai tuhat miljardia) dollaria infrastruktuuriin. Massiivisen infrastruktuuriohjelman lisäksi Bidenin hallinto ajanee eteenpäin melko voimakasta talouden elvytystä. Hän jatkanee melko kovaa linjaa Kiinan suhteen kauppapolitiikassa.
Tiukalle kauppapolitiikalle on itse asiassa molempien puolueiden tuki. Biden tosin haluaisi EU:sta liittolaisen kauppasotaan, kun Trump puolestaan taisteli kaikilla rintamilla. EU:n kannalta Biden on todennäköisesti helpompi neuvottelukumppani. Suomen tavaraviennistä 6,7 prosenttia suuntautui Yhdysvaltoihin tammi-heinäkuussa 2020, mikä on lähes yhtä paljon kuin Isoon-Britanniaan ja Ranskaan yhteensä.
Taloushistorian näkökulmasta vaalitulos on osakemarkkinoita ajatellen itse asiassa aika hyvä. Osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet aavistuksen korkeampia demokraattisten presidenttien kuin republikaanien aikana, tähän on tosin sattumakin vaikuttanut presidenteistä riippumattomien suhdannesyklien kautta. Jakautunut kongressi on ollut markkinoiden kannalta yleensä hyvä asia, koska se vähentää mahdollisuutta suuriin linjamuutoksiin politiikassa ja epävarmuus on ikävää. Vaalituloksen selvittyä on luultavasti helpompi päästä sopuun uudesta elvytyspaketista, koska se ei enää vaikuta vaaleihin ja on tarpeellinen molempien puolueiden kannalta. Sijoittajan kannalta on edelleenkin keskeistä jatkaa sijoittamista, eikä liikaa hötkyillä uuden presidentin vuoksi.
Pasi Kuoppamäki
