Lokakuussa oli Tilastokeskuksen mukaan työttömänä 203 000 henkeä eli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Samalla työllisten määrä pieneni 26 000 hengellä. Työttömyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi oli 8,3 prosenttia, ja työllisyysasteen trendi nousi 71,7 prosenttiin. Alimmillaan työllisyysasteen trendi oli huhtikuussa 70,5 prosenttia. Työttömyysasteen trendi on pysynyt nykyarvion mukaan lähes muuttumattomana koko koronakriisin ajan. Yhtä korkealla työttömyys oli viimeksi vuoden 2017 lopussa.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyyskehitys on ollut syksyllä ennakoitua vahvempaa. Useimmissa talousennusteissa odotettiin työttömyyden nousevan nykyistä enemmän, eli voidaan sanoa, että katastrofiskenaariolta on toistaiseksi vältytty.

– Työllisyyden heikkenemistä on tasapainottanut työvoiman vahva kehitys. Työvoiman määrä on ollut jo kaksi kuukautta kasvussa suhteessa viime vuoteen, mitä voi pitää yllättävänä. Usein heikossa suhdannetilanteessa ihmisiä poistuu kokonaan työmarkkinoilta, mutta nyt näin ei ole käynyt, päinvastoin, Appelqvist sanoo. 

Vaikka tilanne on aikaisempia ennusteita parempi, ei positiivisia uutisia saa myöskään liioitella. Koronan toinen aalto pyyhkii nyt talouden yli, ja työllisyyden paraneminen on käytännössä pysähtynyt. Myöskään lomautusten määrä ei ole enää pienentynyt kesän jälkeen ja todennäköisesti osa jäljellä olevista lomautuksista muuttuu vielä jatkossa pysyvämmäksi työttömyydeksi.

– Koronaa edeltäneelle työllisyystasolle ei ole realistista päästä ennen kuin suhdanteen suunta muuttuu oleellisesti, mihin menee aikaa. Kohonneen työttömyyden kanssa kamppaillaan siis vielä pitkään, mikä synnyttää sekä inhimillistä kärsimystä että menetettyjä vero- ja maksutuloja julkiseen talouteen.

Aamun työllisyyslukujen heikko lenkki on Appleqvistin mukaan pitkäaikaistyöttömien määrän vauhdikas kasvu.

– Paljon on puhuttu keväällä koronan takia työttömäksi jääneistä, mutta ehkä suuremmassa riskissä ovat ne henkilöt, jotka kärsivät jo lyhytaikaisemmasta työttömyysjaksosta ennen koronakriisiä. Sellaiset työnhakijat, jotka olivat työttömänä jo ennen koronakriisin alkua, ovat olleet erittäin haastavassa asemassa ja monessa tapauksessa työttömyys on pitkittynyt. Se voi pahimmillaan johtaa pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta.