Työllisten määrä heikkeni Tilastokeskuksen mukaan ja työttömien määrä nousi toukokuussa. Työttömänä oli virallisen (ILO) määritelmän mukaan 46 000 henkiä enemmän kuin viime vuonna, mikä ei kerro koronaepidemian ja sen torjuntatoimien todellisesta työllisyysvaikutuksesta. Pääsyy vähäiseen työttömyyden nousuun liittyy mittaustapaan, jossa alle kolme kuukautta kestäneet lomautukset luokitellaan joko työvoiman ulkopuolelle tai edelleen työllisiksi. Työllisiä oli toukokuussa 96 000 vuodentakaista vähemmän. Etenkin nuorten (15 - 24 vuotiaat) työllisyys laski roimasti 60 000 hengellä. 55–74 vuotiaiden työllisyys on pysynyt likimain ennallaan. Työttömyysasteen trendi oli toukokuussa 6,8 prosenttia, eli vain hieman koronaa edeltänyttä tasoa korkeammalla. Työllisyysasteen trendi aleni hieman, mutta sekin jatkoi historiallisesti korkeassa 72,6 prosentin lukemassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön luvut kuvaavat juuri nyt työllisyystilannetta paremmin kuin Tilastokeskuksen virallinen työttömyyslukema. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun lopussa yhteensä 433 000 työtöntä työnhakijaa. Kasvua viime vuodesta oli 206 000 henkeä. Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneita kokoaikaisesti lomautettuja oli toukokuun lopussa 158 000, mikä oli 150 000 enemmän kuin vuosi sitten. TEM:n verkkosivuillaan julkaisemista viikkokohtaisista tilastoista nähdään, että lomautettujen määrä on kesäkuun puolivälissä laskenut noin 135 000 henkeen.
Avoimien työpaikkojen määrä supistui toukokuussa voimakkaasti yli 31 prosentilla vuodentakaisesta. Työtäkin on silti yhä tarjolla ja historiallisesti ajatellen avoimien työpaikkojen määrää voi kriisin rajuuden huomioiden pitää yllättävän korkeana. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin toukokuun aikana 45 000. Rekrytointeja tehdään vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan viralliset työllisyystilastot pysyvät heikosti koronakriisin käänteiden perässä. Lomautettujen määrä kertoo paremmin talouden tilasta kuin virallinen työttömyysaste. Lomautettujen määrän supistuminen kertoo talouden jo asteittain toipuvan, esimerkiksi ravintoloihin ja kauppoihin on osin palattu töihin, mutta kansantalous toimii edelleen huomattavasti alle potentiaalin. Palvelualojen toipuessa kriisi iskee seuraavaksi vientiteollisuuteen, joka ei saa uusia tilauksia entiseen malliin. Kuoppamäki arvioi myös virallisen työttömyysasteen nousevan ja saavuttavan noin 8 prosentin tason.
Työttömyys pysyy koholla myös ensi vuonna. Koronakriisi jättää pitkän jäljen työmarkkinoille, vaikka kriisin suuruuteen nähden toteutuneita lukemia voisi tosin pitää jopa torjuntavoittona. Kuoppamäen mukaan Suomen talous näyttää toistaiseksi kärsineen koronakriisistä monia muita EU-maita vähemmän. Talouden elpyessä työllisyystilanne kohenee, mutta työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia. Nuorten heikkoon työllisyystilanteeseen voisi kiinnittää huomioita, olkoonkin että osa heikkoudesta johtuu kesätöiden puutteesta.
Lähteet
Tilastokeskus
TEM
