Suomalaisten näkemys omasta taloudestaan on pysynyt lähes muuttumattomana jo kolmen vuoden ajan, kertoo Danske Bankin kolmatta kertaa toteuttama Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimus. Useasta muuttajasta koostuva Taloudellinen mielenrauha -indeksi oli suomalaisilla tänä vuonna 6,1, kun se vuosi sitten oli 6,0.  

- Iso kuva on pysynyt muuttumattomana, vaikka kyselyhetkellä koronavirusepidemia oli jo rantautunut Eurooppaan ja suomalaisetkin alkoivat olla poikkeuksellisen epävarmuuden keskellä. Tuloksissa on kuitenkin havaittavissa suuria eroavaisuuksia suomalaisten välillä: samalla kun osa kansasta pystyy suunnittelemaan talouttaan ja katsomaan tulevaisuuteen vailla taloudellisia huolia, ei kaikilla ole tähän riittäviä edellytyksiä, toteaa Danske Bankin Suomen Vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Suomalaisten vahva jakautuminen näkyy muun muassa siinä, että tulojen ja menojen yhteensovittaminen on toisille helppoa ja toisille hyvin vaikeaa. Huolestuttavaa on, että niiden osuus, joille tulojen ja menojen hallinta on vaikeaa tai erittäin vaikeaa, on noussut hieman kahden vuoden takaisesta tilanteesta. Haasteet korostuvat pienituloisimmilla, työttömillä sekä yksinhuoltajilla. 

Muissa Pohjoismaissa taloudellinen mielenrauha on heikentynyt, joskin ne ovat edelleen Suomea edellä. Tanskalaisten indeksiluku on nyt 6,6, Norjan 6,5 ja Ruotsin 6,3. Suurin pudotus tapahtui Ruotsissa, jossa indeksiluku oli vuosi sitten 6,6.

- Suomalaisia huolettavat erityisesti päivittäiseen taloudenpitoon liittyvät asiat kuten tulot, oma kulutus ja viikoittainen rahojen riittäminen. Muissa Pohjoismaissa huolta herättävät pitkän aikavälin velat kuten asuntolaina sekä varallisuus. Suomalaisten huoli päivittäisestä pärjäämisestä, heijastelee puskureiden pienuutta, Laine-Tolonen toteaa ja jatkaa: 

Oman asiakastietomme perusteella tiedämme, että moni suomalainen on kuluneen kevään aikana tasapainottanut omaa talouttaan pienentämällä menojaan, lunastamalla sijoituksiaan ja rahastojaan, hyödyntämällä lyhennysvapaita tai käyttämällä tilapäisiä rahoitusratkaisuja kuten lomautuslainaa.

Aiempina vuosina naiset ovat Suomessa olleet miehiä vähemmän luottavaisia omaan taloudelliseen tilanteeseensa, mutta tämän vuoden ilahduttava tulos on, että sukupuolten välinen ero on hälventynyt. Kaksi kolmesta naisesta (66 %) kertoi suhtautuvansa omaan nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa vähintään jossain määrin luottavaisesti, kun vuosi sitten luku oli 59 %. Miehillä vastaavat luvut olivat 67 % ja 68 %.

Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -indeksi koostuu yhdeksästä muuttujasta, joilla mitataan suomalaisten näkemyksiä heidän taloudellisesta tilanteestaan ja tuntemuksistaan eri osa-alueilla rahojen riittämisestä lainoihin ja tuloista tulevaisuuden uskoon.

Tietoa tutkimuksesta

Danske Bank kysyi 3000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy. Kysely toteutettiin 2.-21.3.

Sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Tanskassa kyselyyn vastasi 5000 henkilöä ja Ruotsissa sekä Norjassa 1000.

Suomalaisten taloudellinen mielenrauha on parantunut hiukan. Vuosi sitten se oli 6,0, nyt 6,1. Koronavirusepidemia ei Suomessa yllättäen vaikuttanut taloudellisen mielenrauhan kokonaistasoon.

Tulojen ja menojen sovittaminen yhteen vaikeutunut entisestään 27 % kertoo sen olevan vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Osuus vastaajista on noussut kahden vuoden takaisesta tilanteesta (22 %).

Suurin syy tulojen ja menojen yhteensovittamisen vaikeuteen ovat yllättävät tilanteet. Vajaa puolet (46 %) kysymykseen vastanneista kertoi, etteivät he ole varautuneet odottamattomiin kuluihin. Sama osuus kertoi, että heidän kulunsa ylittävät säännöllisesti saadut tulot.

Taloudellisen mielenrauhan notkahdus oli suurin Ruotsissa. Siellä säännöllinen huoli useammalla oman talouden osa-alueella on vuodessa noussut selvästi. Huolten nousu näkyy erityisesti päivittäisiin raha-asioihin liittyvissä tekijöissä. Suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan tuloistaan on nyt 27 % (2019: 21 %), kulutuksestaan 20 % (15 %) ja rahojensa riittävyydestä vähintään viikoittain huolissaan on nyt 16 % ruotsalaisista (13 %).